Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat

Järvenpään kaupungin strategian valmistelu on ollut laaja yhteinen ponnistus, jossa niin kuntalaiset, poliittiset ryhmät kuin viranhaltijatkin ovat tehneet töitä yhteisen päämäärän eteen. Tällainen rakentava, toisia kunnioittava yhteistyö on paikallispolitiikkaa parhaimmillaan – ei vastakkainasettelua, vaan yhteisten ratkaisujen etsimistä.

Strategian linjaukset koskettavat suoraan kaupunkilaisten elämää: miten palvelut toimivat, miten lapset ja nuoret voivat, millaisia mahdollisuuksia yrityksillä on kasvaa ja millaiseksi arki Järvenpäässä rakentuu.

Kun suunta on yhdessä sovittu, syntyy ennustettavuutta ja luottamusta. Erityisen arvokasta on se, että strategia ohjaa konkreettisesti kaupungin kehittämistä sekä arjen valintoja.

Suuret päätökset saavat – ja on hyväkin saada, osakseen arvostelua. Tälläkin kertaa haasteita toi se, ettei kaikille asianosaisille annettu riittävästi aikaa valmisteluun tai lopputuloksen arviointiin. Demareitten osalta on ilahduttavaa huomata, että verrattaessa nyt hyväksyttävää strategiaa Järvenpään demareiden kuntavaaliohjelmaan, yhtymäkohtia löytyy runsaasti.Tämä luo hyvää pohjaa päätöksentekokykyyn.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi nousee vahvasti esiin. Strategiassa korostetaan lasten sosiaalista hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä. Demareiden ohjelmassa painotetaan riittäviä resursseja kouluihin ja varhaiskasvatukseen sekä oppimisen tukea. Näissä on selvä yhtymäkohta siihen, että hyvinvoinnin perusta rakennetaan varhain.

Eriarvoisuuden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen ovat myös yhdistäviä tekijöitä. Strategiassa puhutaan yhteisöllisyydestä ja jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa. Meille demareille oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja. Vaikka kielen sävy on erilainen, suunta on sama: Järvenpään tulee olla kaupunki, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle.

Strategia tarkastelee kestävyyttä talouden, ympäristön ja ihmisten näkökulmasta. Työllisyys, elinvoima ja sujuva arki ovat teemoja, joissa näkemykset kulkevat rinnakkain: kaupunkia halutaan kehittää niin, että se tarjoaa mahdollisuuksia, toimii arjessa ja houkuttelee niin asukkaita kuin yrityksiäkin.

Tällaiset yhtymäkohdat kertovat siitä, että strategia ei ole irrallinen asiakirja, vaan se antaa tilaa erilaisille poliittisille painotuksille, mutta rakentuu silti jaetulle yhteiselle pohjalle. Joitakin demareille tärkeitä painotuksia strategiasta löytyy vähemmän tai ne jäävät yleisemmälle tasolle. Esimerkiksi julkisten palveluiden roolia ei määritellä kovin tarkasti, eikä strategiassa oteta selkeää kantaa siihen, miten palvelut tuotetaan.

Myös henkilöstön jaksamiseen ja riittävään mitoitukseen liittyvät kysymykset jäävät vähemmälle huomiolle, vaikka ne ovat keskeisiä niin palveluiden laadun kuin henkilöstön hyvinvoinninkin kannalta.

Strategia pysyy luonteensa mukaisesti melko yleisellä tasolla talouslinjausten osalta.

Se korostaa tasapainoa ja kestävyyttä, mutta ei ota kantaa siihen, milloin ja miten kannattaa panostaa enemmän hyvinvointiin – kysymys, joka puolestaan on demareiden ohjelmassa keskeisemmässä roolissa.

Strategia ei ole uskottava ilman mittareita. Päätettävissä oleva strategia pyrkii tekemään tavoitteista mitattavia ja siten myös aidosti ohjaavia.

Mittareissa näkyy laaja ymmärrys hyvinvoinnista. Strategiassa tarkastellaan niin asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta kuin arjen sujuvuutta. Tämä on linjassa sen kanssa, mitä yleisesti pidetään tärkeänä: pelkkä talouden tasapaino ei riitä, vaan on nähtävä, miten ihmiset oikeasti voivat. On tärkeää varmistaa, etteivät mittarit ohjaa liikaa lyhyen aikavälin optimointiin, vaan ne tukevat pitkäjänteistä kehitystä.

Erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta tulee varmistaa, että mittarit ohjaavat toimintaa riittävän konkreettisesti. Parhaimmillaan mittarit lisäävät avoimuutta ja luottamusta: kaupunkilaiset voivat seurata, miten tavoitteet etenevät ja miten niihin reagoidaan.

Kun meillä on yhteisesti sovitut arvot ja linjaukset, ja pidämme ne mielessä myös vaikeissa päätöksissä, rakennamme kaupunkia, jossa on hyvä elää, yrittää ja kasvaa.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä tekee kolme muutosesitystä: Muutosesitykset perusteluineen löytyvät Casem -kokouksenhallintajärjestelmästä.

Muutosesitys 1:

Korvataan Inhimillinen kotikaupunki -laatikon (s.4), toinen kohta ”lasten sosiaalinen hyvinvointi ja tunnetaidot” kuuluvaksi seuraavasti: “lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi, tunnetaidot sekä lapsen oikeudet.” Lisätään listaan uusi kohta: ”lasten ja nuorten riittävän tuen saaminen”

Korvataan Inhimillinen kotikaupunki -laatikon (s.5) ensimmäinen kappale seuraavalla tekstillä: 

“Olemme kaupunki ihmisiä varten. Rakennamme yhdessä järvenpääläisten turvallista tulevaisuutta. Huolehdimme lapsen oikeuksien toteutumisesta ja siitä, että laadukkaat opetus-, kasvatus- ja hyvinvointipalvelut edistävät lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Järvenpäässä jokainen saa tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Edistämme vieraskielisten perheiden toimijuutta ja suomen kielen oppimista varhaiskasvatuksesta alkaen.”

Muutosesitys 2:

Lisätään strategian mittareihin (s.9) seuraavat mittarit oppimisen ja kasvun edistämistä ja tukea varten Inhimillinen kotikaupunki -osion alle. 

• ”Saan koulussa tukea (tukiopetus, erityisopettajan opetus) oppimiseen, jos sitä tarvitsen, ka. 1-5.
• Lapseni kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan riittävästi ja oikea-aikaisesti sekä käytetään sovittuja tuen menetelmiä, ka. 1-5”

Muutosesitys 3:

Lisätään strategian mittareihin (s.9) päämäärän Elinvoimainen kasvukaupunki -osion alle:

• ”0-6-vuotiaiden lasten määrä”