Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut 

Hyvinvointikertomus piirtää meille kuvan Järvenpäästä, jossa moni asia on hyvällä tolalla – mutta samaan aikaan pinnan alla on sellaisia kehityksen kulkuja, joihin meidän on suhtauduttava vakavasti. 

Ehkä keskeisin havainto on tämä: hyvinvointi ei heikkene yhdessä rysäyksessä jonkun yksittäisen syyn takia, vaan hiljalleen, täällä arjessa. Ja juuri siksi myös ratkaisut löytyvät arjesta. Me puhumme paljon korjaavista palveluista, mutta hyvinvointi syntyy ennen kaikkea: koulussa, harrastuksissa, työssä ja yhteisöissä – siinä, kokeeko ihminen kuuluvansa johonkin vai jäävänsä yksin. 

Hyvinvointikertomus ja nuorisobarometri kertovat samaa viestiä: kuormitus kasvaa, epävarmuus lisääntyy ja erityisesti nuorten kokema paine on vahvistunut.  Tämä ei ole yksittäinen ilmiö, vaan suunta.

Arvoisat valtuutetut, 

Ryhmämme näkökulmasta tästä seuraa selkeä johtopäätös: meidän on siirrettävä painopistettä yhä vahvemmin ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Ei siksi, että se kuulostaa hyvältä, vaan siksi, että se on oikeasti ainoa kestävä tapa toimia. Ennaltaehkäisy on usein näkymätöntä. Se ei näy välttämättä heti säästöinä, eikä aina tilastoissa seuraavana vuonna, ellei katso HYTE-kerrointa. 

Mutta se näkyy siinä, että ongelmat eivät kasva. Siinä, että ihminen ei putoa. Siinä, että tarve raskaammille palveluille vähenee. Ja juuri siksi se on myös taloudellisesti järkevää. Hyvinvointiin panostaminen ei ole menoerä, se on investointi. Onneksi Järvenpään HYTE-kerroin on niin hyvä kuin se on, koska sitä kautta saamme suoraa palautetta toiminnastamme valtion avustuksien muodossa. Tämä indikoi käytännössä sitä, että meidän on uskallettava vahvistaa vielä enemmän niitä asioita, jotka tukevat arjen hyvinvointia: 

yhteisöllisyyttä, osallisuutta, liikuntaa, kulttuuria, nuorisotyötä sekä varhaista tukea silloin, kun ensimmäiset merkit kuormituksesta näkyvät. 

On myös tärkeää sanoa ääneen, että kunnan rooli on muuttunut. Sote-uudistuksen jälkeen emme enää vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta vastuu hyvinvoinnin edistämisestä ei ole vähentynyt – päinvastoin. Siksi meidän on oltava aktiivinen kumppani myös Keusoten suuntaan. Hyvinvointi ei jakaudu hallinnollisten rajojen mukaan. Ihmiselle palveluketju näyttäytyy yhtenä kokonaisuutena – ja sen on tietysti toimittava saumattomasti. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä, yhteistä tilannekuvaa ja ennen kaikkea yhteistä tahtoa siihen, että kukaan ei jää väliinputoajaksi. Tähän suuri apu on kolmas sektori, jota meidän täytyy pystyä vaalimaan. Kuntaliiton ja Hyvilin selvityksen mukaan yhteistyön toimivuus kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on onneksi parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Parannettavaa meillä on toisaalta edelleen viestinnässä ja keskustelun aktivoimisessa. 

Lopuksi sanomme siis tämän: hyvinvointikertomus näyttää meille sen, mihin meidän pitää katsoa suoraan. Niihin nuoriin, jotka eivät löydä paikkaansa. Niihin työikäisiin, jotka uupuvat. Niihin, jotka jäävät yksin. Ja niihin, jotka jäävät syrjään tai joita kohdellaan kaltoin. Jos onnistumme heidän kohdallaan, onnistumme koko kaupungin tasolla.  Siihen työhön sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on sitoutunut. 

Kiitos.