Suomessa ”talousviisaat” ovat yhä vanhoissa poteroissaan. He väittävät, että työllisyys ja talouskasvu paranisivat, jos kaikkein alimpia palkkoja heikennettäisiin.

Kuitenkin useat viime vuosien tutkimukset osoittavat, että maltilliset alimpien palkkojen korotukset eivät alenna työllisyyttä, koska työnantajat ja kansantalous hyötyvät näistä korotuksista.

Alimpien palkkojen korotuksien hyviä puolia ovat

1. työntekijöiden motivaatio paranee
2. työvoiman vaihtuvuus vähenee
3. organisaatioiden tehokkuus paranee
4. miesten ja naisten palkkaerot kutistuvat
5. kotimainen ostovoima vahvistuu.

Alimpien palkkojen korottaminen tapahtuu Suomessa parhaiten euromääräisin palkkaratkaisuin. Se on solidaarista palkkapolitiikkaa, joka mahdollistaa varsinkin naisten nousun ylös palkkakuopasta. Tällainen solidaarinen palkkapolitiikka paransi naisten ja pienipalkkaisten asemaa 1970-luvulla, jolloin Suomen talouskasvu oli ripeää.

Työllisyys- ja kasvusopimuksessa vuonna 2013 olivat ensimmäisen vuoden palkankorotukset euromääräisiä, mutta toisen vuoden prosenttikorotukset olivat hyvätuloisille mieluisampi ratkaisu.

Juuri solmitussa kolmannessa työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkossa tehtiin kompromissi, jossa kaikki saavat vähintään 16 euron korotuksen, ja yli 3 720 euroa kuukaudessa ansaitsevat 0,43 prosenttiyksikön korotuksen.

Korotukset ovat jääneet sopimuksissa niin niukoiksi, ettei niillä suuria tasa-arvoaskeleita otettu. Alimpien palkkojen nostamisessa riittää vielä työtä. Se on välttämätöntä, jotta työntekijä voisi elää palkallaan.

Alimpia palkkoja nostetaan Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa presidentti Barack Obama on ajanut lakisääteisen vähimmäispalkan korottamista huonolla menestyksellä. Republikaanien hallitsema kongressi on estänyt tämän toistuvasti.

Kuitenkin USA:ssa useat osavaltiot ja kaupungit eivät ole jääneet odottamaan liittovaltion päätöksiä vaan ovat omilla päätöksillään nostaneet alimpia palkkoja alueellaan. Seattlen kaupunki päätti kansanäänestyksen jälkeen nostaa vähimmäistuntipalkan asteittain 15 dollariin.

Yhdysvalloissa keskustelu on mennyt kansantalouden dynaamisen kehityksen, matalapalkkaisten työläisten elinmahdollisuuksien, samapalkkaisuuden edistämisen ja tuottavuuden nostamisen kannalta oikeaan suuntaan. Pienipalkkaiset pikaruokatyöntekijät järjestävät ulosmarsseja ja mielenosoituksia palkkojensa nostamiseksi siedettävälle tasolle. Suuryritys Wal-Mart on saanut kokea samaa.

Ammattiyhdistysliike on toiminut aiempaa rohkeammin ja päättäväisemmin suurten yritysten alipalkattujen työntekijöiden puolesta. Palkkapaine on kasvanut Yhdysvalloissa, kun työntekijät eivät pitkään viihdy huonosti palkatuissa töissä.

Suuryritykset, Wal-Mart etunenässä, ovat julkistaneet ripeitä alimpien palkkojen korotusohjelmia. Alimmat tuntipalkat ovat useassa firmassa ensivuonna nousemassa kymmeneen dollariin ja ylikin.

Yhdysvalloissa työnantajat ja useat tutkijat eivät ole erityisen huolissaan siitä, että alimpien palkkojen korotukset johtaisivat työttömyyden kasvuun. Päinvastoin siellä nähdään lisääntyvän oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden kytkeytyvän yhteen.

Nykyaikaisessa työelämässä ei ole enää kovin paljon hanttihommia, joihin työnantaja voisi ottaa kadulta kenet tapahansa. Työn oppiminen, työturvallisuus ja kunkin yrityksen omat tavat vaativat perehdyttämistä.

Tapio Bergholm
SAK:n erikoistutkija