Kirjoitus julkaistu lyhennettynä Keski-Uusimaassa 23.2.2025.

Perjantaina 21.2. vietettiin kansainvälistä äidinkielen päivää. Teemapäivän tarkoituksena on edistää äidinkielten käyttöä ja juhlistaa kielellistä moninaisuutta. Maailmassa on tuhansia kieliä, joista osa on vaarassa kadota kokonaan tulevaisuudessa. Suomen kieli on vielä vahvassa asemassa, sillä meitä äidinkielisiä puhujia on maailmassa noin viisi miljoonaa ja kulttuurimme voi hyvin. Huolta kuitenkin herättää suomalaisten lukutaidon heikkeneminen. 

Suomalaisten lukutaito otetaan usein itsestäänselvyytenä, sillä olemme tottuneet edustamaan lukemisen tilastoissa maailman kärkeä. Viimeaikaisten Pisa-tutkimusten tuloksissa erityisesti lukutaidon heikkeneminen on ollut huomattavan jyrkkää Suomessa. Se ei lupaa hyvää suomen kielen asemalle tulevaisuudessa. 

Taustalla on monia syitä, joista yhtenä ja varmasti suurimpana vaikuttajana on lukemistottumusten muuttuminen. Aikuiset lukevat aiempaa vähemmän kirjoja, mikä vaikuttaa myös lasten ja nuorten suhteeseen kirjallisuutta kohtaan. Myös mediaympäristön pirstaloituminen ja teknologian kehitys vaikuttavat lukemistottumuksiin. Käytämme aikaa koukuttaviin ja sirpaleisiin sisältöihin, kun samalla keskittymiskykymme ja ennen pitkää myös kykymme ymmärtää syvällisempää sisältöä kärsii. Tätä kehitystä kiihdyttävät myös opetukseen kohdistuvat heikennykset ja maamme hallituksen toteuttama kirjojen arvonlisäveron korotus, joka kirjaimellisesti verottaa sivistystämme.

Lukutaito vaatii jatkuvaa ylläpitämistä vielä kouluvuosien jälkeenkin. Järvenpään kirjastopalveluissa tehdäänkin lukemisen edistämiseksi paljon tärkeää työtä. Kirjastopalvelut tarvitsevat kuitenkin riittävät resurssit, jotta lukutaidon edistämistyötä voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden kehityskulkujen haasteita. Erityisesti nuorten ja aikuisten houkutteleminen lukuharrastuksen pariin vaatisi lisäpanostuksia, jotta lukutaitomme ei heikentyisi teknologisen kehityksen kustannuksella. 

Sofia Nevalainen

kuntavaaliehdokas (sd.)