Suomessa lakot ovat puhuttaneet viime aikoina. Viime keväänä Petteri Orpon hallituksen työtaisteluoikeutta rajoittavat lakihankkeet saivat niin SAK:n kuin STTK:nkin useat jäsenliitot lakkoilemaan hanketta vastaan. Teollisuusliitto taasen on lakkoillut 2024 joulukuusta lähtien useaan otteeseen, ja viime viikolla PAMin logistiikan ja kaupan alan lakot ovat näkyneet ihmisten arjessa konkreettisella tavalla tavarapuutosten ja kauppojen supistettujen aukioloaikojen muodossa.

Mikä on lakko, miksi lakkoillaan ja miksi lakkoilu on tärkeätä? OTT Johannes Lammisen mukaan ”[l]akko on tyypillisin ja perinteisin eri maissa esiintyvä palkansaajapuolen työtaistelumuoto. Lakossa on kyse siitä, että työntekijät väliaikaisesti kieltäytyvät joukolla työnteosta jonkin päämäärän saavuttamiseksi … Lakko on työnseisaus eli lakon aikana työn tekeminen keskeytyy.” (Työtaisteluoikeuden sisältö, rajat ja suoja 2020, s. 14.) Lakko on siis laajemman oikeuden, työtaisteluoikeuden yksi ilmentymä. Monissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja niiden tulkintakäytännössä työtaisteluoikeus on tunnustettu: Yhdistyneiden kansakuntien (YK) poliittisia ja kansalaisoikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimuksissa 87 ja 98. Suomen perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa turvaamaan edellä mainituissa sopimuksissa säädettyjen oikeuksien toteutumisen, ja työtaisteluoikeus on katsottu 13 §:n yhdistymisvapauden turvaamaksi perusoikeudeksi.

Työväen voima perustuu kollektiiviseen voimaan, joukkovoimaan. Yksittäinen työntekijä on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa työnantajaan nähden. Siksi työväki on järjestäytynyt aina 1800-luvun puolivälistä lähtien. Lakkoilun tavoitteena onkin aina työntekijöiden sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantaminen tai suojaaminen. Suomessa työnantaja käyttää valtaansa työnjohto-oikeuden ja tulkintaetuoikeuden myötä, mikä on lähtökohtaisesti mielivallan käyttöä. Lakko-oikeus onkin vastavoima työnantajan mielivallalle.

Lakko-oikeudesta tekee ensisijaisen tärkeän nähdäkseni se, että se on luokkataistelun muoto pääoman ja työn ollessa väistämättömässä ristiriidassa keskenään. Koska se on luokkataistelun muoto ja työntekijä on alisteisessa asemassa työnantajaan nähden, mielestäni lakko-oikeuden tulisi olla mahdollisimman laaja. Viime keväänä säädetyt poliittisten työtaisteluiden rajaukset ovat myrkkyä kansanvallalle ja ovat omiaan heikentämään työväen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Lakot ovat elintärkeitä työväen asemalle ja toivon jokaisen tukevan lakkoilua. Kaikki tuki lakoille!

Aki Saarikoski

Lakimies, OTM

Kuntavaaliehdokas (sd.)

Järvenpää