Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat 

Vuoden 2025 henkilöstökertomus on sisällöllisesti varsin kattava. Se käy läpi henkilöstön määrän, rakenteen, vaihtuvuuden, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen loogisessa järjestyksessä. Erityisen hyvää on se, että TE-palveluiden siirtymisen vaikutukset on pyritty erottamaan vertailuluvuissa, mikä tekee tiedoista vertailukelpoisempia. Myös eläköitymisennuste vuoteen 2045 asti on hyödyllinen strategisen suunnittelun kannalta. 

Henkilöstöjohtajan alkukirjoitus on avoin ja rehellinen, siinä käydään läpi vaikeatkin asiat kuten YT-neuvottelut suorasanaisesti. Tämä on mielestämme merkki hyvästä organisaatiokulttuurista. 

Kokonaisuudessaan kertomus on laadukas ja täyttää tehtävänsä virallisena raportointiasiakirjana. Se on kuitenkin enemmän tiedottava kuin analyyttinen.  Se kertoo mitä tapahtui, mutta jää usein vajaaksi sen analysoinnissa, miksi niin kävi ja mitä siitä opittiin. Valtuutetun näkökulmasta kertomus antaa riittävän pohjan keskustelulle, mutta vaatii lukijalta aktiivista rivien välistä lukemista kokonaiskuvan muodostamiseen. 

Henkilöstöjärjestöjen lausunto tuo kuitenkin tervetulleen vastapainon. Se on huomattavasti kriittisempi ja nostaa esiin asioita, joita varsinainen kertomus sivuuttaa. On hyvä, että lausunto on mukana, mutta herää kysymys, miksi nämä näkökulmat eivät näy vahvemmin itse kertomuksessa? 

Vuosi alkoi historiallisella muutoksella: noin 140 TE-palveluiden työntekijää siirtyi valtiolta kaupungin palvelukseen yhdessä yössä, ja henkilöstömäärä kasvoi 6,7 prosenttia. Tämä oli valtava ponnistus sekä siirtyvälle henkilöstölle että koko organisaatiolle. Lämmin kiitos kaikille, jotka jaksoivat rakentaa uutta toimintakulttuuria vaativan muutoksen keskellä. 

Myönteistä kehitystä on tapahtunut usealla rintamalla. Vakinaisen henkilöstön osuus nousi 77,3 prosenttiin, kasvua peräti 4,1 prosenttiyksikköä. Tämä on suoraan linjassa kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteiden kanssa ja kertoo siitä, että epävarmojen työsuhteiden määrää on onnistuttu vähentämään. On kuitenkin hyvä huomata, että muutos on johtunut pääasiassa ei-vakituisen henkilöstön määrän vähenemisestä, ei vakituisten määrän kasvusta. 

Sairauspoissaolojenkin osalta on myönteistä kerrottavaa. Ilman TE-palveluita terveysperusteiset poissaolot laskivat yhden prosentin, ja erityisen ilahduttavaa on, että sekä tuki- ja liikuntaelinsairausperusteisten että mielenterveyteen liittyvien poissaolojen suhteellinen määrä henkilöä kohden laski. Tämä kertoo siitä, että esihenkilöiden kouluttamiseen työkykyjohtamisessa on panostettu tuloksellisesti. 

Rehellisyys vaatii myös kriittistä tarkastelua. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus kasvoi merkittävästi: 9,3 prosentista 13,1 prosenttiin. Osittain tämä selittyy TE-palveluiden siirtymisellä, mutta ei kaikki. Lähtökyselyssä palkka, urakehitysmahdollisuudet ja työmäärän kohtuullisuus saavat heikommat arviot. Nämä ovat asioita, joihin työnantajan on pystyttävä vastaamaan paremmin. 

On myös syytä huomata, mitä kertomuksesta puuttuu. Henkilöstön kokemusta ja työtyytyväisyyttä ei käsitellä omana kokonaisuutenaan lainkaan. Kun kaupungilla kuitenkin tehdään työtyytyväisyyskyselyjä, sen tulokset kuuluisivat tähän kertomukseen. 

Syksyn yhteistoimintaneuvottelut olivat raskaat. Tavoitteena oli 75 henkilötyövuoden tai 3,6 miljoonan euron säästöt. Neuvottelut päättyivät erimielisinä, ja vaikka suurimmilta leikkauksilta vältyttiin, oli tilanne henkilöstölle kuormittava ja sen vaikutukset näkyvät vielä pitkään. 

Henkilöstöjärjestöjen lausunto tuo tähän tärkeän näkökulman, jota emme voi sivuuttaa. Siinä todetaan suoraan, että henkilöstön kokema työperäinen kuormitus ei ole vähentynyt, koska työn määrässä ei tapahtunut muutoksia. Säästöjä haetaan, mutta töitä ei vähennetä samassa suhteessa. Tämä epätasapaino tulee olemaan kestämätön pitkällä tähtäimellä. 

Lausunnossa todetaan myös, että kiristyvän talouden yhteisvaikutuksia henkilöstöön tai kuntalaisiin ei arvioida palvelualueilla tai kaupunkitasolla systemaattisesti. SDP-ryhmä pitää tätä vakavana puutteena ja edellyttää, että vaikutusten arviointi otetaan osaksi säännöllistä päätöksentekoa. 

Lopuksi. Arvoisa valtuusto, Järvenpään kaupungin henkilöstö tekee arvokasta työtä päivä toisensa jälkeen; varhaiskasvatuksessa, kouluissa, hyvinvointipalveluissa, kaupunkikehityksessä, ja nyt myös työllisyyspalveluissa. He ansaitsevat työnantajan, joka arvostaa heitä paitsi sanoissa, myös teoissa. 

Henkilöstökertomus on tarpeellinen asiakirja, mutta se hyödyttää valtuustoa eniten silloin, kun se on rehellisesti analyyttinen ja johtaa tarvittaviin toimenpiteisiin, ei vain toteava. Toivomme, että ensi vuoden kertomuksessa nähdään myös selkeämmät johtopäätökset ja korjaavat toimenpiteet havaittuihin ongelmiin. 

SDP-ryhmä kiittää henkilöstöä, HR-palveluita ja henkilöstöjärjestöjä kuluneesta vuodesta. Muistetaan, että hyvinvoiva henkilöstö ei ole kuluerä vaan kaupungin tärkein voimavara. 

Kiitos.