Emmi Mäkisen mielipidekirjoitus: Voisiko valtuusto päättää, ettei se päätä ennen kuin tietää?

Julkaistu:

Kategoria:

Järvenpään valtuusto päätti edistää Pohjois-Wärtsilän osayleiskaavaa myöntämällä sille infraan tarvittavat miljoonat. Mielestäni asiat etenevät liiallisella kiireellä ja väärässä järjestyksessä tämänkin kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) pyydettiin mielipiteitä lokakuussa 2025. Kaupunki kutsui siinä asukkaita ja muita osallisia kertomaan näkemyksensä sekä osallistumaan alueen kehittämistä koskevaan keskusteluun. Juuri tätä varten osallistumis- ja arviointisuunnitelma on olemassa, jotta ihmiset voivat vaikuttaa suunnitteluun silloin, kun ratkaisut eivät vielä ole lukittuina.

Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa valtuustolla ei ollut yli vuosi sitten pyydetyistä mielipiteistä tai niiden vastauksista mitään tietoa. Valtuusto ei siis tiennyt, mitä huolia, ristiriitoja tai muutostarpeita OAS:n palautteessa on nostettu esiin, eikä sitä, miten niitä huomioidaan kaavan valmistelussa.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, osallistava suunnittelu, jossa asukkaat voivat aidosti vaikuttaa ratkaisuihin, on kestävän päätöksenteon perusta. Se ei voi sisältää pelkästään kaasupoljinta, vaan myös mahdollisuuden arvioida suuntaa uudelleen silloin, kun uutta tietoa saadaan.

Samaa ongelmaa nostin esiin myös Nummenkylän datakeskushankkeen yhteydessä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus kun on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi ennen kuin ratkaisut tehdään, ei niiden jälkeen.

En hyväksy tätä tapaa, jolla Järvenpäässä näitä menettelyjä kohdellaan yhä uudelleen enemmän muodollisuuksina kuin päätöksenteon välineinä.

OAS:n tuottaman tiedon kuuluisi mielestäni olla valtuuston käytettävissä silloin, kun määrärahoista ja hankkeiden etenemisestä päätetään, ei vasta jälkikäteen. Vain silloin kuntalaisten näkemykset ja niiden pohjalta tehty arviointi voivat aidosti ohjata päätöksentekoa.  Samoin mielestäni kuntalaisilla on oikeus tietää, mitä palautetta on saatu ja miten se on vaikuttanut valmisteluun. Kun nämä tiedot tulevat vasta päätöksenteon jälkeen tai jäävät epäselviksi, OAS- ja YVA-menettelyjen tarkoitus päätöksenteon tukena ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaajana jää toteutumatta. Silloin päätöksenteko ei perustu parhaaseen mahdolliseen tietoon, jonka toteutumista tulisi jokaisen valtuutetun vaalia.

Valtuustossa esitetty muutaman vuoden lisäaika ei olisi estänyt tulevaisuuden mahdollisuuksia. Sen sijaan se olisi mahdollistanut sen, että kuntalaisten näkemykset käsitellään asianmukaisesti ja että päätökset tehdään avoimesti ja riittävien tietojen pohjalta. Valtuustossa tehty esitys infrarahoituksen siirtämisestä muutamalla vuodella eteenpäin hävisi äänestyksessä.

En hyväksy Järvenpään tapaa, joka murentaa kuntalaisten luottamusta kaikkeen valmisteluun ja päätöksentekoon.  Kun asukkailta pyydetään mielipiteitä, tulee niiden käsittelyn ja vaikutusten mielestäni näkyä avoimesti ja osana päätöksenteossa. Asukkaiden kuuleminen ja vaikutusten arviointi eivät ole vapaaehtoisia lisäosia, vaan olennainen osa hyvää suunnittelua ja lain edellyttämää valmistelua. Jos niiden tuloksia ei tuoda selkeästi päättäjien ja kuntalaisten nähtäville ennen päätösten tekemistä, syntyy väistämättä tunne, ettei valmistelu ole niin avointa ja rehellistä kuin sen pitäisi olla.

Emmi Mäkinen, kaupunginvaltuutettu, Opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja SDP

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *