Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tervehdyksen 70-vuotiaalle Järvenpäälle esitti ryhmän puheenjohtaja Satu Tuominen valtuuston kokouksessa 21.3.2022.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja kokousta seuraavat,

Moni nykyinen sekä pidempään kaupungissa asunut järvenpääläinen on kiinnostuneena tutkinut kävelykadulla Jannen sukuseinästä sekä Facebookista löytyviä vanhoja kuvia kotikaupungistaan. Kuvia katsellessa tuntuu, ettei paikkoja välttämättä tunnista. Vähitellen kuitenkin jonkunlainen kiinnekohta nykyaikaan löytyy ja kuvat sekä muutos alkavat hahmottumaan sekä löytämään paikkansa kaupungin kerroksellisuudessa. Kaupungin olemukseen kuuluu se, että kehitys on luonnollinen osa arkea.

70 vuodessa kaupunki on muuttunut valtavasti. Pienestä Tuusulasta irrottautuneesta ja kartassa edelleen sen syleilyssä olevasta kauppalasta Järvenpää on kasvanut yhdeksi Keskisen-Uudenmaan suurimmista kaupungeista. Sen historiaan kuuluu monia merkkihenkilöitä Sibeliuksesta Järnefeltiin ja Westermackista Soldan Brofeltiin. Lukuisia nykyisiä järvenpääläisiä taiteen tekijöitä ja merkkihenkilöitä unohtamatta.

Voidaankin sanoa, että kaupunki on houkutellut asukkaita monista erilaista syistä. Hyvällä maineellaan, mainiolla liikenneyhteyksillään, monipuolisilla työpaikoillaan, erinomaisilla palveluillaan, hyvillä harrastusmahdollisuuksillaan sekä pääkaupungin läheisyydellä. Päähenkilöä, ”järven päätä”, unohtamatta.

Tämä Uudenmaan maakuntajärvi onkin yksi tärkeä tekijä siinä, mikä erottaa kaupungin muista alueen kunnista. Aivan kaupungin keskustassa sijaitseva keidas, jonka hyvinvointi on nykyään jokaisen järvenpääläisen asia. Sen ympärille kasvaneet virkistysalueet erityisesti Rantapuisto ja Vanhankylänniemi, ovat osa järvenpääläistä luontoyhteyttä. Toinen rakennettuna- ja toinen hieman enemmän luonnonvaraisena virkistysalueena monipuolisina kulttuurin ja yhteisöllisyyden yhteisinä olohuoneina.

Järvenpää on ollut koulujen kaupunki, kenkätehtaiden kaupunki, taiteilijoiden kaupunki, mutta ennen kaikkea Järvenpää on aina ollut järvenpääläisten kaupunki. Paikka, jossa on ollut turvallista kehittyä ja kasvaa. Vaikka kaupungin väkiluku on kasvanut viime vuosina valtavasti, on yhteisöllisyyttä löydetty niin kävelykadun ja Rantapuiston tapahtumista, kuin osallistuen tai vastauksia kysellen sosiaalisen median kanavista.

Kun itse perheeni kanssa olen Järvenpäähän muuttanut vuonna 1974, oli kaupungin asukasluku silloin noin 11.000. Kaikki tunsivat kaikki. – Ainakin siltä tuntui. Nykyisin kuntalaiset tulevat toisilleen tutuiksi vanhaan malliin kouluissa, vapaa-ajalla, harrastuksissa ja tapahtumissa, mutta yhtälailla myös Sosiaalisen median @jarvenpaa -Fb sivustolla.

Yhteisöllisyys ja yhteen kuuluvaisuuden tunne onkin yksi tärkeimpiä hyvän elämän edellytyksiä. Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen. Hyvä elämä koostuu monista osa-alueista, osallisuudesta, osallistumisesta, kokemuksesta olla osa suurempaa kokonaisuutta. Turvallisuuden tunteesta ja kokemukseta tulla hyväksytyksi omana itsenään. Yksilötasolla hyvinvointi on siis sitä, että elämme elämää, joka on hyvä juuri meille. Elämää, jossa olemme valmiita antamaan oman panoksemme, jossa vastavuoroisesti tiedämme meistä pidettävän huolta silloin, kun me sitä tarvitsemme.

Olemme tänä vuonna uudistamassa 70-vuotiaan kaupunkimme strategiaa, joka viitoittaa kaupungin tietä tuleville vuosille. Voisiko strategiamme keskiössä jatkossa olla se, että Järvenpäässä pidämme entistä paremmin huolta toisistamme? Huomaamme ja huomioimme, tervehdimme, tuemme ja autamme. Hyvinvoivien ihmisten kaupunki. Siinä on tekemistä koko kaupungille.

Järvenpään sosialidemokraattinen valtuustoryhmä onnittelee lämpimästi 70 -vuotiasta kotikaupunkiamme.