Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron hyvinvointikertomuksesta 2021 käytti Emmi Mäkinen kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.3.2022.

Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut sekä muut kokousta seuraavat.

Sosialidemokraattinen ryhmä on tarkastellut käsittelyssä olevia dokumentteja hyvin kriittisesti ja aiempiin vuosiin verraten.

Olemme nostaneet vuosien varrella esiin useita kipukohtia sekä puutteita toimintamme painopisteiden vaikutuksista arjessa. Hyvinvointia on tärkeä seurata monesta eri näkökulmasta ja läpi eri ihmisryhmien.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kuntalaissakin määrätty tehtävä.   Tämä tulee erityisesti huomioida, samaan aikaan vahvasti tiedostaen kuinka monet hyvinvointia heikentävät asiat monesti kasaantuvat varmasti myös samoille henkilöille, jolloin yleinen elämänlaatukin heikkenee.

Koronan vaikutukset eivät voi olla näkymättä vuoden 2021 tilastoissa. Valitettavasti korona näkyy vielä pitkään tilastoissamme eikä se nyt ole enää ainoa murheemme vaan Ukrainassa käynnissä oleva julmuus ihmisyyttä kohtaan, tulee varmasti jättämään jälkensä myös järvenpääläisten hyvinvointiin.

Pidämme huolestuttavana kertomuksen lukuja 8-9 luokkalaisten tyttöjen ahdistuneisuudesta, jopa 39,5% kokevat olevansa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneita, jo ennen hetki sitten käynnistynyttä sotaa.

36% nuorista kertoo myös kokeneensa seksuaalista häirintää, joka itsessään on omiaan lisäämään ahdistuneisuutta.

Vaikka Suomi juuri valittiin viidettä kertaa maailman onnellisimmaksi kansaksi, ei se saa tuudittaa meitä valheellisesti luulemaan, ettäkö kaikilla asiat olisivat hienosti ja samoin.  Aikuisista 57 % kertoo olevansa onnellisia ja lisäksi vain 56 % kokee elämänlaatunsa hyväksi. Nuorista 67 % tyytyväisiä elämäänsä.

Merkittävä osa järvenpääläisistä oppilaista kokee, etteivät he pääse vaikuttamaan koulupäivään ja koulun asioihin.

Huolestuttavana pidämme myös päihteiden käytöstä kertovia lukuja. Aikuisista jopa 25 % ovat alkoholin liikakäyttäjiä, se on joka neljäs vastaan tuleva. Myös lähisuhdeväkivaltaa tai uhkailua kokee useampi kuin yksi kahdeksasta. Hyvääkin on, kuten esimerkiksi alkoholin ja tupakan käytön vähentyminen lasten ja nuorten keskuudessa. Tämä voi luvata parempaa tulevaisuutta jälkipolvillemme, jos saamme kehityksen pidettyä positiivisena.

85 % asukkaistamme on tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin. Tämä luku on verrattain kova, kun huomioidaan se, että Järvenpään kaupunkiympäristö on kovassa muutoksessa. 75 % asukkaista myös kokee elämänsä turvalliseksi tai erittäin turvalliseksi.

Toisaalta samaan aikaan elämään kokonaisvaltaisemmin koettu tyytyväisyys Järvenpäässä on laskenut.

Toivoa antaa signaalit lasten ja nuorten kokemasta perheen taloudellisen tilan parantumisesta. Vaikkakin edelleen yli 20 % kokee perheensä taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi. Lääkkeistä rahan vuoksi tinkineiden määrä laskenut, mutta sekin edelleen huolestuttavan korkea (17,5 %). Kenenkään ei mielestämme pitäisi joutua valitsemaan kahden elämälleen välttämättömän väliltä.

Tehtävää siis edelleen on ja paljon. Asetammekin suuret odotukset seuraavassa pykälässä käsiteltävän suunnitelman toteutukselle. Se vastaa mielestämme osittain erittäinkin hyvin nyt esiin nousseisiin kipukohtiin mutta vain tulevaisuus voi näyttää, onko panostuksemme muutoin määrällisesti tarvittavan suuruista tai laajaa.

Ennalta ehkäisevän panostuksen merkitystä emme voi liiaksi korostaa, sillä kuten alussa jo totesin, valitettavasti korona
näkyy vielä pitkään tilastoissamme eikä se nyt ole enää ainoa murheemme, vaan Ukrainassa käynnissä oleva julmuus ihmisyyttä kohtaan, tulee varmasti jättämään jälkensä myös järvenpääläisten hyvinvointiin.

Jos nyt pystymme tunnistamaan eri asiakokonaisuuksien vaikutukset toisiinsa, voimme luoda uskoa ja toivoa huomisen paremmuudesta. Hyvistä kehityskuluista on otettava opiksi ja monistettava käytännöt niille alueille, missä synkkyys ja tummuus vielä johtavat elämän pääväreinä.

Osoituksia on myös onnistumisista, näistä on syytä olla tyytyväinen. Sosialidemokraattinen ryhmä kuitenkin pitäisi tosiasiat tosiasioina, eikä ilmaisisi puoliksi tyhjää lasia puoliksi täytenä, kuten kertomus nyt visuaalisesti yrittää negatiivisia kohtia piiloon ja poiskirjoittaa. Hymynaamat ovat osittain vähintäänkin kyseenalaisissa yhteyksissä, sillä meille esimerkiksi onnellisten osuudesta kertova 57 % on vain suurin piirtein puolet asukkaista, kuten myös elämänlaatunsa hyväksi kokeneiden osuus 56 %. Nuoristakin vain 67 % tyytyväisiä elämäänsä.