Miltä maahanmuuttajasta tuntuu asua uudessa kotikaupungissaan Järvenpäässä? Kirjoitus perustuu noin kymmenen maahanmuuttajan haastatteluihin. Jotkut heistä ovat asuneet Suomessa jo vuodesta 1974 ja toiset vasta muutaman kuukauden. Haastatellut henkilöt tulevat ympäri maailmaa. Nämä henkilöt ovat lähteneet kodeistaan tehdäkseen Järvenpäähän uuden kotinsa. Heillä on laajaa asiantuntemusta ja kokemusta eri ammateista.

Monet maahanmuuttajista tuntevat itsensä todellisiksi järvenpääläisiksi. He haluaisivat antaa oman panoksensa tehdäkseen kaupungista paremman paikan. Voidakseen tehdä näin, he tarvitsevat enemmän tietoa kaupungin palveluista.

Toisille elämä kaupungissa on ollut epäystävällistä, vaikeaa ja yksinäistä. Eristyneisyys on Suomessa yleistä. Maahanmuuttajilta se vähentää mahdollisuuksia oppia kieltä ja kulttuuria, luoda ystävyyssuhteita, löytää töitä ja integroitua Suomalaiseen kulttuuriin. Se on vakava asia.

Jokaisen maahanmuuttajan kotoutuminen on tärkeää. Erilaiset vaikeudet ja kamppailu arjessa kuuluvat suurimman osan elämään. Jokainen meistä tarvitsee vaikeina aikoina tukea voidakseen maksaa yhteiskunnalle takaisin, kun vaikeudet on voitettu.

Vuodesta 1974 asti Järvenpäässä asunut menestyvä yrittäjä oli sitä mieltä, että asianmukainen päätöksenteko, oikea-aikainen ammattilaisen asiantuntemus ja oikea asenne oikeassa paikassa lyhentää radikaalisti pääsyä mukaan yhteiskuntaan. Kyse on siitä, millaisilla menetelmillä Suomen kieltä opitaan ja miten henkilöitä liitetään sosiaalisiin ja ammatillisiin verkostoihin alusta alkaen.

Käsittelemällä maahanmuuttajien kotouttamista kokonaisvaltaisesti, pystymme kehittämään uuden mallin, jonka avulla maahanmuuttajaperheet saadaan kotoutettua lyhyemmällä ponnistelulla ja paremmin tuloksin. Jos tällaisissa järjestelyissä onnistutaan, Järvenpää hyötyisi taloudellisesti ja sosiaalisen elinvoimaisuuden kautta yhtä paljon kuin se hyödyttäisi perheitä.

Keskustelut maahanmuuttajien kanssa vakuuttivat siitä, että yksilöllisillä toimenpiteillä saadaan aikaan onnistuneempia tuloksia. Tarvitaan suunnitelmia, joissa huomio kiinnitetään kielellisten taitojen lisäksi siihen, miten autetaan luomaan kontakteja suomalaisiin perheisiin ja mahdollistamaan työnteko heti alusta alkaen. Tämä auttaisi samalla oppimaan kieleltä nopeammin ja antaisi uskoa tulevaisuuteen. Kaupunki voisi työskennellä tässä esimerkiksi kirkon ja kolmannen sektorin kanssa.

Järvenpäässä asuu ihmisiä kaikkialta maailmasta. Täällä puhutaan yli 70 eri kieltä. Maahanmuuttajilta tuli ehdotus vuosittaisesta monimuotoisuuden juhlasta. Tällaiseksi päiväksi ehdotettiin YK:n Maailman päivää 21. toukokuuta (World Day for Cultural Diversity for Dialogue and Development). Mielestämme tapahtuma auttaisi luomaan kulttuurien välisiä ystävyyssuhteita ja uusia verkostoja naapureiden ja työkavereiden välille. Se virkistäisi myös kaupungin sosiaalista ilmapiiriä.

Prakash Dhakal 191
Timo Ijäs 201
kuntavaaliehdokkaat (sd.), Järvenpää