§ 61 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE MAAKUNTAUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI SEKÄ NIIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Keski-Uudenmaan kuntien yhdessä valmistelema sote-hanke ja nyt sen pohjalta tehty yhteinen lausunto voi olla ratkaiseva esitys  koko Uudenmaan sote-sotkussa.

Järvenpään ja Keski-Uudenmaan kuntien johtoajatuksena on siis, että Uusimaa on yksi maakunta, jolla on sote-palveluiden järjestämisvastuu.  Maakunta on suuri, joten käytännössä se jaetaan tuotantoalueisiin. Luontevasti tuotantoalueet voisivat olla pääkaupunkiseutu, Itä- , Länsi- ja Keski-Uusimaa. Vaativa erikoissairaanhoito tuotetaan edelleen yliopistollisessa sairaalassa, mikä ikinä yksikön nimi jatkossa onkaan.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on tehty pitkälti ratkaisemaan muun Suomen ongelmia. Maan hallitus ei ole huomioinut eikä luultavasti ymmärtänyt Uudenmaan erityisasemaa ja erityispiirteitä. Kesän korvalla pääkaupunkiseudun suuret kunnat saivat mahdollisuuden esittää oma erillisratkaisunsa soteen, jonka hallitus lupasi arvioida. No, pks-kunnat eivät aiemminkaan ole olleet yksimielisiä soteen liittyen, joten laiha esitys oli ennalta arvattava. Maan hallitus ei hyväksynyt pks:n esitystä. Nyt suuret kaupungit ovat asettuneet vastustamaan valmistelua. Se ei helpota Uudenmaan tilannetta.

Tässä kohtaa voi todeta, että alunperinkään ei ole tarvittu pääkaupunkiseudun ratkaisua, mutta Uudenmaan erillisratkaisu tarvitaan.

Maakunnan jakaminen tuotantoalueisiin voi olla todellinen avain Uudenmaan maakunnan valmistelun etenemiseen. Uusimaa on väkimäärältään ylivoimaisesti suurin maakunta, jonka ominaispiirteitä ovat muuttovoitto ja elinvoimaisuus, vahvat peruskunnat, toimiva erikoissairaanhoito sekä huomattava veronmaksukyky. Tätä aluetta ei voi kohdella lypsylehmänä ja jakojäännöksenä.

Keski-Uudenmaalla sote-palveluiden alueellinen tuotanto on erittäin luontevaa. Täällä on vuosikymmenet tehty terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä.  Sote-hankkeessa valmisteltava malli on mahdollista ottaa käyttöön myös Uudenmaan muissa osissa.

Sote-uudistus on tarpeellinen, jopa välttämätön. Yleisesti Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen lepää liian kapeilla hartioilla.  Uudistuksen ydinkysymykset lopulta ovat, miten järjestetään terveyspalvelut ja vanhustenhuolto niin, että hoitoketjut saadaan sujuviksi, oikea potilas on oikeassa paikassa oikeaan aikaa oikean ajan ja miten sote tulevaisuudessa rahoitetaan, ja kolmantena miten saadaan palveluntuottajien ja maksajien yhteistyö sujumaan niin, ettei iltalypsyjä, välistävetoja ja kilpavarustelua verorahoilla tapahtuisi.  Näitä kysymyksiä  ratkotaan nyt aivan liian  järein keinoin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Nyt lausunnolla oleva kokonaisuus sisältää lukuisia epäselvyyksiä, pulmakohtia ja keskeneräisyyksiä, mikä tekee lausumisen vaikeaksi.

Uudistuksella on tarkoitus kuroa kolmen miljardia euroa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Vaikka aikajännettä pidennetään, ei tavoite tietenkään toteudu, ellei palveluita huomattavasti heikennetä.

Samalla verotusta muutetaan niin, että verotusta siirtyy soten osuuden verran kunnilta valtion verotukseen. Meillä Uudellamaalla käy niin, että verotaakka ei pienene, mutta veroeurot siirtyvät valtion kassan kautta muihin maakuntiin.  Tässä ei enää puhuta itsehallintoalueista, vaan valtion verorahoilla rahoittamat maakunnat ovatkin valtionhallinnon alakonttoreita, läänejä.

Vaikka meille ei asia suoraan kuulu, maakuntien ylenpalttinen määrä kertoo kompromissien määrästä. Lakiin on onneksi sisään kirjoitettu mahdollisuus yhdistää liian heikkoja maakuntia. Ensin pitää kuitenkin todistaa pienten maakuntien epäonnistuminen, sitten tapahtuu muutoksia.

Valinnanvapaus ei välttämättä ole lainkaan huono tavoite, mutta niin kauan kuin esitys siitä puuttuu, keskustelu velloo ja jättää paljon kysymysmerkkejä.

Kilpailun avaaminen yksityisille palveluntuottajille kirittää varmasti julkista palveluntuotantoa, mutta yhtiöittämisvaatimus on taas yksi esimerkki aivan ylimitoitetusta toimenpiteestä.  Voi olla yllätys, mutta meillä on tälläkin hetkellä paljon yksityisiä palveluntuottajia mm. vanhusten ja vammaisten palveluja tuottamassa, tai vaativassa lastensuojelussa. Selvää on, että me demarit emme kaipaa sosiaali-  ja terveysbisnekseen kermankuorijoita ja  nopean voiton tavoittelijoita.

Uudistus vaikuttaa rajusti myös demokraattiseen päätöksentekoon. Voi olla aiheellista siirtää vastuu sotesta pois kunnista niille kuuluisille leveimmille hartioille, mutta samalla siirtyy päätöksenteko kauemmas ja harvempiin käsiin. Tähän mennessä en ole kuullut kenenkään ilmaisevan haluaan osallistua tuleviin maakuntavaaleihin, sillä ovathan ne ainakin Helsinki-Uusimaan maakunnassa lähes mahdottomat ehdokkaalle, haastavammat kuin eduskuntavaalit. Lisäksi maakunnan päätösvalta rajataan rahoituksen osalta ja voimakkaalla valtionohjauksella. Mitä jää päätettäväksi maakunnissa?

Hyvät valtuutetut,

Muistatteko mikä oli edellisillä sote-uudistuksen kierroksilla keskeisin uudistuksen elementti? Se oli sote- integraatio. Tarkoitus oli toteuttaa horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, eli palveluiden yhdistäminen toimiviksi, riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi. Nyt on hallitus vaihtunut ja uudistuksen ykköstavoite ei olekaan enää yhteistyö toimialojen välillä tai hoitoketjujen toimiminen.

Jos olisin hallituspuolueen edustaja, olisin kyllä huolestunut!

maksatetaanko suomalaisilla nyt liian suuri hinta siitä että a) keskusta saa kauan toivomansa maakuntahallinnon, eli  valta siirretään ns. maakuntahallinnolle, mutta vähän vinksahtaneesti  käytännössä valtiolle b) Kokoomuksen nykyisen puheenjohtajan jo vuosikymmen sitten ääneen lausuma toive toteutuu ja palvelutuotanto avataan kansainvälisille kapitalisteille ja c) maan hallitus sinnittelee pystyssä vaikeuksista huolimatta, mikä  näyttää olevan  perussuomalaisille kaikkein tärkeintä.

Arvoisa puheenjohtaja,

Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, jossa huomioidaan maakuntien erityispiirteet. Kuukausia kestänyt pääkaupunkiseudun ratkaisun hakeminen oli pelkkää ajanhukkaa, mutta Uusimaa tarvitseekin , ja ansaitsee oman erillisratkaisunsa. Se esitämme tässä lausunnossa.

Suomi ei välttämättä tarvitse maakuntauudistusta.

Järvenpään sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on puoltaa käsiteltävänä olevaa lausuntoa ja hyväksyy myös siihen tehdyn muutosesityksen.

Kannatamme myös  Järvenpään jatkamista Keski-Uudenmaan sote-hankkeessa vuoden 2017 loppuun.