Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat ja kokousta täällä Järvenpää-talossa sekä verkon välityksellä seuraavat!

Kaupunginvaltuusto päättää tänään mihin kaupungin varoja jatkossa käytetään, miten palvelut turvataan ja taloutta tasapainotetaan. Kuntalaissa määritellyllä tavalla valtuuston päätöksenteon keskiössä on oltava järvenpääläisten hyvinvoinnin edistäminen ja palveluiden järjestäminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustapuolueen ajamalla veronkorotuksen 0-linjalla ei Järvenpäässä päästä tasapainoiseen lopputulokseen. 0-vaihtoehto tarkoittaisi toteutuessaan, että tuloveroprosenttia ei korotettaisi ja säästöt toteutettaisiin 1,4 miljoonan euron pysyvänä henkilöstön sopeutuksena ja heikentämällä palveluja. Se merkitsisi irtisanomisia ja määräaikaisia lomautuksia pahimmillaan keskimäärin 70 henkilötyövuoden verran. Olen huolissani tuon 0-ratkaisun seurauksista erityisesti opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella sen nykyisisten taloushaasteiden aikana. Järvenpäässä etenkin esi- ja perusopetus toteutetaan jo ennestään edullisesti moneen muuhun kaupunkiin verrattuna.

Olen huolissani oppimisen tuen eli tuon Orpon-Purran hallituksen sinänsä merkittävän koulutuspoliittisen uudistuksen, toteutumisesta Järvenpäässä. Lainmuutoksen lupaus tämän vuoden elokuun alusta jokaiselle oppilaalle on, että saat tukea ajoissa, osana yhteisöä ja yksilöllisten tarpeidesi mukaisesti. Kyse on koko koulun yhteisestä asiasta ja toimintakulttuurista. Onnistuminen uudistuksessa vaatisi kohtuullisen kokoisten opetusryhmien ja tehokkaan moniammatillisen yhteistyön lisäksi erityisopettajien, erityisluokanopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien määrän lisäämistä, ei vähentämistä.

Järvenpäässä on kiristetty vyötä monin tavoin jo ainakin vuodesta 2020 lähtien. Toimintaa on sopeutettu, nostettu veroprosentteja ja karsittu investointeja. Henkilöstöjärjestöjen mukaan Järvenpää on jo leikannut toimintojaan vuosina 2019–2025 yli 10 miljoonalla eurolla, mikä vastaa suuruudeltaan noin 1 %:n kunnallisveroa. Kaupunginvaltuuston päätettävänä on tänään kaupunginhallituksen päätöksen mukainen esitys 3,6 miljoonan vuotuisesta sopeutuksesta. Siitä 1/3 eli 1,2 miljoonaa euroa katettaisiin sopeutustoimin ja 2/3 eli 2,4 miljoonaa euroa korottamalla kuntaveroa 0,2 prosenttiyksikköä.

Järvenpääläinen hankkii keskimäärin 40 000 euroa vuodessa ja tuo 0,2:n suuruinen tuloveroprosentin korotus on rahana 72 euroa vuodessa eli 6 euroa kuukaudessa.

Myös Järvenpään vertailukunnat reagoivat toimintaympäristön muutoksiin veronkorotuksin ja sopeutustoimin. Tiedämme jo, että Kerava korottaa tuloveroa 0,3 % ja Tuusula 0,2 %. Paikallislehden mielipidekirjoituksissa matala kuntavero on nimetty Järvenpään vetovoimatekijöiksi ja kannettu huolta siitä, että hyvät veronmaksajat poistuvat Järvenpäästä, jos veroprosenttia nostetaan. Tuskinpa poistuvat. Tuolla logiikalla väki pakenisi useilta paikkakunnilta Keski-Uusimaalla. Kun noin 15 vuotta sitten muutimme vaimoni kanssa Helsingistä Järvenpäähän, vetovoimatekijöitä olivat pääkaupunkia edullisemmat asumiskustannukset, alle puolentunnin yhteys junalla töihin ja muihin rientoihin Helsinkiin, kaupungin kompakti koko, joka mahdollistaa sujuvan liikkumisen paikasta toiseen myös jalkaisin tai polkupyörällä sekä kaupungin kulttuuritarjonta, palvelut ja luonnonläheisyys.

Järvenpäässä kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustapuolueen periaatteellinen, ideologinen veronkorotuksen vastustaminen ei palvele parhaalla tavalla järvenpääläisten hyvinvointia ja palvelutarpeita. Tuloveroprosentin korotus 7,6:sta 7,8:aan sisältää kyllä sekin sopeutusta 20 henkilötyövuoden verran, mutta niistä suurin osa voidaan toteuttaa pehmein keinoin. Kestävään ratkaisuun tarvitsemme sopeuttamisen lisäksi 0,2 prosenttiyksikön tuloveron korotuksen.

Kiitos.