Tasa-arvo ja turvallisuus kunniaan

Solidaarisuuden merkitys korostuu vaikeina taloudellisina aikoina. Vaikka taloudellinen liikkumavara on rajallinen, meidän on huolehdittava suomalaisen yhteiskunnan eheydestä, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja hyvinvoinnin edellytysten turvaamisesta kaikille. Mikäli teemme väärin kohdennettuja ja epäoikeudenmukaiseksi koettuja leikkauksia hyvinvointivaltion perusrakenteisiin, menetämme paljon enemmän kuin mitä saamme.

Ennaltaehkäisevistä palveluista, tulevaisuuden kasvutekijöistä tai pienituloisimpien ihmisten ihmisarvoisen elämän turvasta ei saa tinkiä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava reilut lähtökohdat ja tasa-arvoiset mahdollisuudet oman elämänsä rakentamiseen – taustaan katsomatta. Kenenkään ei myöskään tule joutua pelkäämään vanhenemistaan. Ihmisistä, jotka sairastuvat, menettävät työpaikkansa tai työkykynsä tai joutuvat onnettomuuteen, on yhdessä huolehdittava ja autettava uuteen alkuun. Näin vahvistetaan kaikkien suomalaisten tunnetta samassa veneessä olemisesta.

Luokkayhteiskunnan paluun torjumiseksi sekä suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen eheyden ja turvallisuuden vahvistamiseksi on taloustilanteesta riippumatta toteutettava tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta lisääviä panostuksia ja uudistuksia. Erityisen tärkeää on myös varmistaa suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen ympäristön kannalta kestävän kehityksen mukaisesti. Ilmaston lämpenemisen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden huomioiminen sekä päästövähennyksiin sitoutuminen ovat sukupolvien välistä solidaarisuutta.

TULEVALLA VAALIKAUDELLA SOSIALIDEMOKRAATIT VAHVISTAVAT SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA NÄIN:

• Kehitämme verojärjestelmää reilummaksi. Ei ole oikein, että tavallista työtä tekevän ihmisen veroprosentti nousee korkeammaksi kuin merkittävillä pääomatuloilla elävien. Harmaan talouden torjuntaa tulee edelleen tehostaa lisäämällä omistuksen läpinäkyvyyttä, toimimalla veroparatiiseja ja niissä toimivia yrityksiä vastaan sekä tukkimalla verotuksen porsaanreikiä.
• Tuemme lapsiperheitä. Erilaisten perheiden ja eri elämänvaiheiden huomiominen palveluissa on tärkeää. Laadukas neuvola, päivähoito ja esikoulu takaavat lapsille hyvät eväät koulunkäynnin aloittamiseen ja vähentävät lasten välistä eriarvoisuutta. Lapsiperheiden kotipalvelua on vahvistettava ja laajennettava koskemaan entistä useampaa perhettä – aikainen puuttuminen orastaviin ongelmiin aikaansaa suuria säästöjä myöhemmin. Päivähoitomaksujen perheille aiheuttamat kustannukset eivät saa vaikeuttaa työn vastaanottamista.
• Parannamme yksin asuvien ja yksinhuoltajaperheiden asemaa. Päivähoitopalveluissa ja -maksuissa on huomioitava nykyistä paremmin yh-perheiden tarpeet. Kotitalousvähennystä on kehitettävä yksin asuvien näkökulmasta sekä mahdollistettava sen soveltaminen nykyistä paremmin ikääntyvien kotona asumisen tukemiseen.
• Huolehdimme koulutuksellisesta tasa-arvosta. Sivistyksen merkitys yksilön ja yhteiskunnan kehitykselle on tunnustettava täysimääräisesti. Peruskoulun parhaita puolia – tasa-arvoa ja jokaisen oikeutta oppimiseen on vahvistettava jokaiselle lapselle kuuluvana erottamattomana oikeutena. Suomen kaltaisella pienellä ja syrjäisellä maalla ei ole varaa hukata ainoankaan lapsen lahjakkuutta.
• Lisärahoitusta on suunnattava erityistä tukea tarvitsevilla alueilla toimiville kouluille sekä ajanmukaistettava oppimisympäristöt koko maassa, niin että kouluviihtyvyys lisääntyy. Koulupäivien yhteyteen on tuotava kulttuuria, liikuntaa ja muita harrastuksia joihin oppilaat voivat osallistua maksukykyyn katsomatta. Opettajien jaksamisesta ja ammattitaidon kehittämismahdollisuuksista on huolehdittava. Homekoulut on korjattava tai suljettava.
• Takaamme jokaisen oikeuden kulttuuriin. Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille ja ovat tärkeä osa henkistä kasvua ja täysipainoista elämää. Monipuolisen kulttuurin harrastaminen ei saa olla kiinni varallisuudesta tai asuinpaikasta. Vapaan sivistystyön edellytykset on turvattava ja varmistettava jokaiselle kuuluva oikeus kehittää itseään.
• Kavennamme eriarvoistumisesta johtuvia terveyseroja. Varallisuuteen perustuvat terveyserot kertovat yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Köyhyys näkyy jopa elämän pituudessa; pienituloisten mahdollisuudet huolehtia terveydestään ovat muita vähäisemmät.
• Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa huomio on keskitettävä yhteisten palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä sujuviin palveluketjuihin. Uudistuksen tavoitteena on vahva ja toimintakykyinen, kaikkien luottamusta nauttiva laadukas julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto,  jota yksityisen sektorin ja järjestöjen palvelutuotanto täydentävät.
• Epäterve monikanavarahoitus on purettava ja voittoa tavoittelemattomien toimijoiden asemaa palveluiden tuottajina vahvistettava.
• Torjumme eläkkeensaajien köyhyyttä. Korotamme takuueläkettä. Tämä helpottaa arjessa selviytymistä ja lisää turvallisuutta.
• Tuemme omaishoitajien työtä. Omaishoitajien palveluja, tuen saatavuutta ja oikeusturvaa on parannettava uuden omaishoitolain myötä. Työelämän joustoja tulee kehittää siten, että yhä useammalla omaishoitajalla on mahdollisuus yhdistää työtä ja omaisensa hoitoa.
• Turvaamme arvokkaan vanhuuden.  Yhä useampi ihminen voi elää pitkän elämän entistä terveempänä. Ikäihmiset ovat olennainen osa aktiivista yhteiskuntaa. Ikärakenteen muutos on pysyvää, joten hyvä ikääntyminen on nähtävä osana kaikkea yhteiskunnan toimintaa, yhdyskuntasuunnittelusta erilaisiin hoivapalveluihin. Hyvän vanhuuden lähtökohtana on tukea ihmisen toimintakykyä ja mahdollisuutta asua kotonaan. Kotiin vietäviä palveluja, kuntoutusta ja omaishoitoa on vahvistettava.  Tämän rinnalla on rakennettava erilaisia yhteisöllisiä palvelutaloja ja ryhmäkoteja.
• Puutumme vastentahtoisen yksinäisyyden aiheuttamiin ongelmiin. Yksinäisyys on uuden ajan eriarvoisuuden muoto, jolla on vakavia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Järjestölähtöisen auttamistyön mahdollisuuksia puuttua yksinäisyyteen on vahvistettava sekä yhdistystoiminnassa että internetissä. Mielenterveystyöhön on panostettava. Julkisia tiloja on avattava kansalaisjärjestöjen käyttöön.
• Vahvistamme vähemmistöjen oikeuksia.  Aidosti tasa-arvoisessa yhteiskunnassa vaalitaan vähemmistöjen oikeuksia ja osallisuutta sekä monipuolista kulttuuria. Rasismi ja syrjintä ovat tuomittavia. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kuuluvat samat oikeudet kuin valtaväestölle. Maahanmuutopolitiikan on oltava oikeudenmukaista ja reilua. Maahanmuuttaneiden osaaminen on saatava parempaan käyttöön.
• Vahvistamme Suomen turvallisuutta kansainvälisen yhteisön jäsenenä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävänä on Suomen turvallisuuden ja suomalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Jäsenyytemme Euroopan unionissa on myös keskeinen turvallisuuspoliittinen valinta. Jäsenenä olemme eurooppalaisten arvojen, demokratian ja tasa-arvon, ytimessä.
• Näemme EU:n suvereenien valtioiden liittona. Yhteisellä valuutalla ja vapaalla liikkuvuudella on keskeinen merkitys maiden yhdentymisessä.  Kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa Suomi toimii aktiivisesti turvallisuutta vahvistavassa yhteistyössä YK:ssa, EU:ssa, ETYJ:ssä ja muissa monenkeskisen yhteistyön foorumeissa.
• Suomen turvallisuutta palvelee parhaiten pitäytyminen nykyisessä turvallisuuspoliittisessa linjassa. Suomen päätökset jäsenyydestä Euroopan unionissa, kumppanuudesta Naton kanssa, lisääntyvästä puolustusyhteistyöstä sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin kanssa ja oman puolustuksemme kunnossa pitämisestä ovat kestävä linja. Korostamme kansainvälisen taloudellisen ja sosiaalisen kanssakäymisen perustavaa merkitystä rauhan lujittamisessa sekä solidaarisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Suomen puolustuspolitiikan perustana on yleinen asevelvollisuus, uskottava puolustuskyky ja maan koko alueen puolustaminen.