
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevaisuuden tavoitteista ja niihin liittyvistä ratkaisuista keskusteltaessa on koko ajan pidettävä kirkkaana mielessä mikä on hyvinvointialueen ydintehtävä ja myös mikä sen ydinosaamisen tulee olla. Se on ja sen tulee olla Keski-Uudenmaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista vastaaminen.
Kirsti Ruislehto nosti esille (K-U Vaalikynä, 10.1.2022) erittäin tärkeän hyvinvointialueen ydintehtävään kuulumattoman toiminnon; rakennusten omistamisen ja ylläpidon. Ehdotus kunnallisen kiinteistöyhtiön perustamiseksi hallinnoimaan ja huoltamaan tätä kiinteistömassaa on ehdottomasti kannatettava. Rakennusten osalta tulisi toimia kuten sairaalat ja sairaanhoitopiirit jo nyt toimivat terveydenhuollon laitteidensa ja järjestelmiensä kanssa. Näille solmitaan pitkät, kattavat ja parhaassa tapauksessa elinkaaritavoitteet sisältävät huolto- ja ylläpitosopimukset. Samoin voitaisiin menetellä rakennusten kanssa.
Kun tiedetään vuotuiset vuokrat ja sopimuskulut etukäteen jää enemmän joustoa pandemioiden, ikääntymisen, syrjäytymisen jne. aiheuttaman sosiaali- ja terveyden huollon kustannusepävarmuuden hallitsemiseen.
Hyvänä ja jo toimivana mallina ehdotetulle Kuha Kiinteistöt Oy:lle voi toimia esimerkiksi Järvenpään Mestariyhtiöiden toiminta- ja omistusmalli ylikunnalliseksi laajennettuna. Rakennuskannan myyminen yksityisille kiinteistösijoittajille tai esimerkiksi Attendon tapaisille kansainvälisille toimijoille ei saa tulla kysymykseen.
Hyvinvointialueen kehittämisessä on huomio kiinnitettävä yksinomaan koko alueen palveluiden kehittämiseen. Olen samaa mieltä Lassi Markkasen kanssa (K-U Vaalikynä, 9.1.2022) siitä, että vaalilupaukset ja vaatimukset Järvenpään, Tuusulan tai minkä tahansa hyvinvointialueeseen kuuluvan kunnan palveluiden yksipuolisesta turvaamisesta tai parantamisesta on harhaanjohtavaa. Tällainen nurkkakuntaisuus on haaste hyvinvointialueen perustehtävään keskittymisessä. Keusotessa meillä on jo valmis ”aihio” sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kehittämiseen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle, kuntarajat unohtaen.
Ehdoton edellytys joustavasti ja tehokkaasti toimivalle sosiaali- ja terveydenhuollolle on hyvä potilastietojärjestelmä ja nykyisen järjestelmäviidakon selkeyttäminen. Keusote teki joku viikko sitten hankintapäätöksen uudesta potilastietojärjestelmän toimittajasta. Tätä uutta järjestelmää rakennettaessa on pidettävä huoli, että rajapinta HUS:in käyttämään Apottiin on toimiva. Potilastietojen on siirryttävä joustavasti ja henkilöstöä työllistämättä perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Lääkäreiden ja hoitajien ajan tulee kulua hoitotyössä, ei näyttöpäätteen ääressä. Potilastietojärjestelmän tietokannan tulee olla riittävän avoin, jotta se mahdollistaa myös uusien digitaalisten palvelujen tehokkaan kehittämisen. Potilaan hoitopolun aikana syntyy suuri määrä datapisteitä, joita pitää pystyä hyödyntämään myös tulevaisuuden esimerkiksi tekoälypohjaisissa palvelu- ja hoitoratkaisuissa.
Hyvinvointialueen riittävä osaavan työvoiman turvaaminen on suuri haaste. On selvää, että hoitohenkilökunnan palkkausta ja työehtoja on parannettava, jotta kiinnostus alaan lisääntyy. Tässä keskustelussa on muistettava työmarkkinajärjestöjen keskeinen rooli. Ei palkkauksesta ja työehdoista sopiminen kuulu yksinomaan hyvinvointialueen ydintehtäviin.
Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Tämä pitää avoimesti myöntää ilman perusteettomien uhkakuvien maalailua (Jorma Piisinen, K-U Vaalikynä, 29.12.2021).
Nykyistä suoremman mahdollisuuden työvoima- ja koulutustarpeen ratkaisuun, ja näin myös hyvinvointialueen mahdollisuuteen keskittyä olennaiseen, tuo myös ensivuoden alusta kuntien vastuulle siirtyvät TE-palvelut.
Koronasta ja jo ehkä vaaliväsymyksestäkin huolimatta käydään äänestämässä! Valittavilla päättäjillä on erittäin tärkeä rooli vaikuttaa meille kaikille tärkeisiin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin.
Timo Haimala
aluevaaliehdokas (sd.)
Keski-Uudenmaan demarit, Järvenpää

Jaa tämä artikkeli