Viimeisten vuosien aikana Järvenpään kaupungin palvelualueet teknistä palvelua lukuun ottamatta ovat tehneet mittavia uudistuksia ja suuria säästöpäätöksiä. Vastoin yleistä käsitystä tekninen palvelu ei ole siirtynyt prosessimaiseen toimintatapaan muun kaupunkiorganisaation tavoin. Olemme jääneet odottamaan muitakin uudistuksia.

Viime syksynä Järvenpään valtuusto sitoutui talouden tasapainottamisohjelmaan, jonka piiriin myös tekninen palvelualue kuuluu. Tarvittavien 800.000 euron säästöjen ja tehostamisen toteuttamiseen löytyi kolme vaihtoehtoista mallia:

1. Omaa toimintaa tehostetaan.
2. Yhdistetään kaupungin oma ja kaupungin täysin omistaman Mestaritoiminta Oy:n toiminta uudeksi kaupungin omistamaksi yhtiöksi.
3. Ulkoistetaan palvelu yksityisille palveluntuottajille.

Vaihtoehtojen tarkastelussa oman toiminnan kehittämiseen on vaikea uskoa, sillä tämä olisi voitu toteuttaa jo vaikka edellisellä valtuustokaudella. Tämä ei ole ollut kiinni henkilöstöstä ja sen halukkuudesta, enemmän kysymyksessä on ollut organisaation sisäisistä pulmista. Lisäksi säästövaatimus koskee myös oman toiminnan tehostamista, joten näköpiirissä olisi toiminnan supistuminen ja heikkeneminenKun toiminta heikkenee, arvostelu lisääntyy ja vaatimus palvelun ulkoistamisesta yltyy. Pahimmassa tapauksessa heikosti toteutettu vaihtoehto yksi johtaisi suoraan vaihtoehtoon kolme, eli palvelun ulkoistamiseen yksityisille palveluntuottajille.

Järvenpään kaupungilla on tällä hetkellä kaksi rinnakkaista organisaatiota, jotka tuottavat palveluita kiinteistötoimen eri osa-alueilla. Mestaritoiminta ja tekninen palvelukeskus. Eikö ole järkevää keskittää toimintaa ja muodostaa toisiaan täydentävä, monipuolinen ja osaava kiinteistöpalvelujen tuottaja?

Uusi yhtiö on aiheuttanut kiivailua mm yhtiömuodon takia. Kun kaupunki omistaa osakeyhtiön 100 prosenttisesti ja yhtiö tuottaa palveluja vain kaupungille, ei yhtiön palveluita tarvitse kilpailuttaa. Tällä in house-periaatteella toimiva yhtiö voi olla erittäin onnistunut osa kuntakonsernia.

Vaihtoehtona kunnan omistamalle yhtiölle on esitetty liikelaitosta. Se voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta 1.9.2013 voimaan astunut kunnallislain osamuutos (säädöskokoelma 626/2013) estää vapaan kilpailun vastaisena uusien liikelaitoksen perustamisen toimialoille, jossa on yksityistä kilpailua.

Poliittisesti valitut päättäjät ovat esittäneet huolensa mahdollisen uuden palveluyhtiön päätöksenteon epädemokraattisuudesta. Osakeyhtiölain mukaan toimittaessa yhtiökokouksessa ylintä valtaa käyttää omistaja, tässä tapauksessa Järvenpään kaupunki. Järvenpään kaupungin omistamissa yhtiöissä hallituksen jäsenet on valittu kuntavaalien jälkeen vaalin tulosta noudattaen. Järvenpään kaupungin omistajaohjaus toimii ja sen avulla voidaan määritellä yhtiön toimintalinjoja. Tärkeimpiä poliittisia päätöksentekijöitä uuden yhtiön kannalta ovat edelleen vaaleilla valittu kaupungin valtuusto, joka päättää vuosittain koko kaupungin budjetista, sekä palvelualueiden lautakunnat, jotka päättävät palveluista, niihin käytettävistä rahoista ja sitä kautta yhtiön tuottaman palvelun tasosta. Yhtiö on poliittisessa strategisessa ohjauksessa, mutta politiikkojen ei pidä edelleenkään puuttua siivouksen tai kunnossapidon yksityiskohtiin.

Suuri ja ymmärrettävä huoli on esitetty henkilöstön asemasta tämän prosessin aikana. Ehkä on nähty liiankin suuri vastakkain asettelu hyvän kaupunkityönantajan ja epäilyttävän ”yksityisen” työnantajan välillä. Selvää on, että henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palveluun on tehtävä huolellisesti. Kaupungin ja henkilöstöryhmien välillä neuvotellaan ns. henkilöstön siirtosopimus. Sillä voidaan huomioida ne epäselvyydet, jotka liittyvät työsuhteisiin ja niiden ehtoihin. Lähtökohta on, että uusi yhtiö toimii reilusti ja oikeudenmukaisesti. Järvenpään omistamissa yhtiöissä ei tietääksemme poljeta työntekijöiden oikeuksia, vaan ne ovat haluttuja työpaikkoja.

Aiheellinen huoli on henkilöstön työsuhdeturva. Taloudentasapainottamisohjelman hyväksymistä valtuustossa edelsi henkilöstön irtisanomisia koskeva äänestys. Tuossa äänestyksessä Demarit vastustivat irtisanomisia, mutta valtuuston enemmistön kanta oli, että henkilöstöä voidaan irtisanoa. Päätöksen kanssa joudutaan menemään myös eteenpäin. Perusteltua on kertoa, että irtisanomiset eivät ole edes vielä toteutuneet niillä henkilömäärillä kuin valtuusto päätti.

Suurin pelko on, että jos minkäänlaisia toiminnallisia uudistuksia ei saada aikaan, toteutuvat säästöt, eli siinä tapauksessa irtisanomiset, täydessä mitassa. Aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaan asiat etenisivät normaalin yhteistoimintamenettelyn kautta ja niihin luottamushenkilöelimet eivät pystyisi vaikuttamaa. Ehdotetulla ratkaisulla on mahdollista ottaa käyttöön uusia toimintatapoja, joilla on mahdollista pelastaa jopa irtisanomisuhan alla olevia uuteen organisaatioon. Tällä ratkaisumallilla on mahdollista pehmentää syksyllä 2013 tehtyjä kovia sopeuttamis- ja irtisanomispäätöksiä.

Monet kunnat ja kuntayhtymät ovat siirtäneet tukipalveluita omistamiinsa yhtiöihin tai liikelaitoksiin. Näistä monet ovat osoittautuneet todellisiksi menestystarinoiksi, mm. HUS:ssa ja Eteva-kuntayhtymässä. Usein järjestelyjä ovat olleet tekemässä demaritaustaiset virkamiehet tai kuntapäättäjät. Heidän aatteensa oikeellisuutta ei ole epäilty, kun he ovat järjestäneet yhteistä omaisuutta tai verovaroin tuotettavia palveluita järkevämpään ja tuottavampaan muotoon.

Järvenpään demarit ovat myös puolueen uuden puheenjohtajan aikakaudella edistyksellisiä ja avoimia vaihtoehdoille, joilla vahvistetaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Talouspolitiikka ja hyvin hoidettu kuntatalous lopulta ratkaisevat tavallisen ihmisen kohtalon.

Demarit ovat valinneet olla jotain enemmän kuin vaihtoehdoton ei-liike. Järvenpään demarit tekevät yhteistyötä toisten ryhmien kanssa valtuustossa ja kaupungin hallituksessa siinä missä muutkin ryhmät. Yksityiskohtana kannattaa muistaa, että tällä vaalikaudella Kokoomus ja Demarit, eivät muodosta enemmistöä yhdessäkään kaupungin luottamustoimielimessä, menon määräävät ryhmä 28:n poliittiset voimat. Lopuksi voi lainata erästä entistä saksalaista liittokansleria, joka totesi:”Demokratia elää kompromissista. Se, joka ei pysty tekemään kompromisseja, ei ole demokratialle käyttökelpoinen.”

 

Ulla-Mari Karhu, Valtuuston 1. varapuheenjohtaja, Sd.

Anu Kauranen, Kaupunginhallituksen jäsen, Sd.

Ari Kolehmainen, Kaupunginhallituksen jäsen, Sd, Järvenpään Työväenyhdistyksen puheenjohtaja

Kaija Tuuri, Sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja