
Pirjo Komulaisen käyttämä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro käsiteltäessä Järvenpään kaupungin tilinpäätöstä vuodelta 2020 valtuuston kokouksessa 21.6.2021.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat
Olemme eläneet korona-aikaa nyt reilu vuoden. Se on mullistanut arkeamme, työtämme, harrastuksiamme ja opintojamme paitsi meillä Järvenpäässä myös koko Suomessa ja ympäri maailmaa. Koronapandemian vaikutukset näkyvät kaikissa kunnissa, niin palveluissa, elinkeinoelämässä, kulttuurissa kuin hyvinvoinnissakin. Jälleenrakennus ja jälkihoito eivät ole vain valtakunnallinen asia, vaan myös jokaisen kunnan asia. Vaikka korona tuntuu nyt hellittävän, ei se vielä ole ohi. Usealta taholta on lisäksi arvioitu, että koronan jälkeen maailma ei ole entisensä ja tähän meidän tulee varautua.
Tilinpäätöksessä voidaan nähdä, että valtiovalta on kompensoinut pandemian vaikutuksia taloudellisesti ja siitä kiitos hallitukselle. Siitä huolimatta on meidän nyt reagoitava nopeasti koronan jälkeiseen aikaan ja tehdä suunnitelmaa, miten tästä eteenpäin. Uusi valtuusto saa toivottavasti siis aloittaa työnsä pandemian suhteen paremmassa tilanteessa; rokotuskattavuus nousee koko ajan ja toivoa vain sopii, ettei kolmatta aaltoa enää tule. Kuitenkin on tiedostettava pikainen tarve koronan mukanaan tuomien ikävien vaikutusten ratkaisemiseen. Pahoinvointi ja syrjäytyminen, yksinäisyys ja päihdeongelmat ovat jo nyt lisääntyneet. Näihin asioihin olisi otettava viipymättä koppia sillä jos asioille ei tehdä mitään, ongelmat vain pahenevat ja sen myötä myös kustannukset. Tarvitsemme korona exit- suunnitelman, jossa ensiksikin arvioidaan pandemian vaikutukset meillä Järvenpäässä ja toiseksi etsitään tehokkaita keinoja mahdollisimman pikaiselle toipumiselle.
Tätä valtuustokautta on leimannut keusote ja erityisesti sen talous. Ryhmämme ymmärtää, että usean kunnan toimintatapojen ja kulttuurin yhtenäistäminen vie oman aikansa ja myös sen, että koronalla on ollut suuri vaikutus keusoten toimintaan. Ymmärrämme, mutta samalla suuntaamme katseemme tulevaan valtuustokauteen, jolloin keusoten talouden ja toiminnan ongelmia ei enää voi laittaa koronan piikkiin. Taloudelliset haasteet sote- menoista tulevat näkemyksemme mukaan jatkumaan, sillä koronan aiheuttaman hoitovelan takaisinmaksu on aloitettava heti, ellemme halua kustannusten kasvun jatkuvan. Meidän on myös muistettava vastuumme ennaltaehkäisevästä roolista asukkaidemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toisaalta olemme siinä onnellisessa asemassa, että hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on keusote jo aloittavan ison organisaation lastentaudit sairastanut. Tätä pohjaa ei useimmilla kunnilla ole vaan ne joutuvat aloittamaan organisaation rakentamisen alusta. Tätä on meidän Järvenpäässä hyödynnettävä ja ehkä jopa tarjota kokemustaan muiden käyttöön.
Väestörakenteen muutos on tosiasia, joka meidän on kohdattava. Toivomme, että voimme kohdata väestömme ikääntymisen positiivisena voimavarana eikä vain menoeränä. Mitä paremmin huolehdimme nyt sujuvista ja laadukkaista palveluista, joiden avulla voimme puuttua ongelmiin jo ennen niiden syntymistä, sitä hyvinvoivempia, aktiivisempia ja osallistuvampia tuleva ikääntyneiden sukupolvi tulee olemaan. Kaupunkilaisten osallistamiseen ja ennakkovaikutusten arviointiin sekä jo tehtyjen päätösten vaikutusten jatkuvaan arviointia on jatkossakin kehitettävä.
Järvenpään seuraava valtuusto joutuu nykyisen tavoin kamppailemaan tiukan talouden, toimivien palvelujen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen parissa. Toivottavaa on, että se selvittäisi päätöksenteon pohjaksi taloudellisten vaikutusten lisäksi myös vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin, toimivaan arkeen ja terveyteen ja tekisi päätökset kokonaiskuvan perusteella. On myös tärkeää, millä mittareilla näitä vaikutuksia mitataan. Toivottavaa onkin, että tavoitteiden saavuttamista koskevat mittarit valitaan oikein, sillä mittareilla on suuri vaikutus itse toimintaan. Päätöksen vaikutusta tulee seurata pitkäjänteisesti ja tarvittaessa tehdä korjausliike. Yhtenä esimerkkinä jo tehdystä päätöksestä voisi mainita sen kuinka varhaiskasvatuksessa avustajien määrän vähentäminen on vaikuttanut lapsiin ja heidän tulevaan koulupolkuun.

Jaa tämä artikkeli