Emmi Mäkisen käyttämä sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro käsiteltäessä Järvenpään kaupungin henkilöstökertomusta vuodelta 2020 valtuuston kokouksessa 21.6.2021.

Kuten henkilöstöjohtaja alkupuheessaan kertoi, leimasi vuotta 2020 koronapandemia ja sen niin suorat kuin epäsuoratkin vaikutukset kaupunkiimme. 

Käyn nyt läpi hyvin seikkaperäisesti ryhmämme huomion nostaneet kohdat henkilöstökertomuksesta. 

Henkilöstönmäärän suhteen huomioimme työllistettyjen määrän laskeneen jopa 50% ja pohdimme aidosti, onko tämä linjassa taloutemme hoidon kanssa, kun samaan aikaan joudumme kaiketi maksamaan toisella puolella pöytää sakkomaksuja epäonnistuneesta työllistämispolitiikasta? 

Kunnan palveluksesta lähteneiden kertoman mukaan syytä on edelleen kiinnittää huomiota esimiestyöskentelyyn, toki pohdimme, onko koronalla ollut tässäkin vaikutusta, sillä tunnistamme lähiesimiestyön haasteet, kun työskennellään totutusta poikkeavalla tavalla ja enenevin määrin etänä. Esimiehen läsnäolon kautta syntyvä hiljainen tuki jää toteutumatta tai sitä ei koeta yhtä vahvana ja pyytäisimmekin kaupunkia miettimään miten vahvistaa tätä jatkossa ja näin luoda hyvinvointia lisää työhön. Työntekijöiden kuormittuminen riippuu myös paljolti tästä, riittävän henkilöstömäärän ja oikeuden mukaisen työnjakautumisen lisäksi. 

On myös muistettava se, ettei kaikki voineet siirtyä työnsä luonteen vuoksi etätöihin ja se lisää henkistä kuormitusta. SAK:n tuoreen tutkimuksen mukaan varsinkin naisista 56 prosenttia kertoo työnsä muuttuneen kuormittavammaksi pelkästään koronapandemian aikana. 

Ryhmämme haluaisi myös tietää, miten etätyön käyttöä on pohdittu laajemmin tulevaisuuden työnteon osana? Etätyö ei sovi eikä ole edes mahdollinen kaikille mutta joillekin se saattaa luoda myös työhyvinvointia. Etäilyn kautta on myös mahdollista miettiä pidemmälle aikavälille erilaisia ratkaisuja tilojen omistamisen ja vuokraamisen suhteen. 

Etätyöskentely ei kuitenkaan saa muodostua pelkästään säästötoimenpiteeksi, joka on verhoiltu terveysturvallisuuden nimiin. Koemme vähintäänkin huolestuttavana henkilöstökertomuksessa kerrotun sairaslomatarpeen vähentymisen etätyön myötä. Ymmärrämme, että joissain tapauksissa on työtä mahdollista tehdä, jos sen voi tehdä etänä, kun vaihtoehtona olisi sairasloma. Syytä on kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jatkossakin uskalletaan olla aidosti sairaana eikä luoda huomaamattamme kulttuuria, missä sairaslomia ei enää uskalleta pitää. Tässä esimiehet ovat paljon vartijoina. Sairaana työskentely voi myös johtaa vakavampiin sairastumisiin ja sitä kautta lisätä kustannuksia kuin pysyviä jälkiä työntekijöihin ja työyhteisöön. 

Henkilöstöön myös kohdistettiin vuoden aikana sopeutustoimia YT-neuvotteluiden myötä. Osa henkilöstöstä oli lomautettuna tu-ta syiden puitteissa ja muita henkilöstöön kohdistuvia sopeutustoimenpiteitä toteutettiin mm. viivästyttämällä rekrytointeja, jättämällä tehtäviä täyttämättä ja määräaikaisuuksia uusimatta. Näistä varsinkin rekryjen viivästyttäminen ja tehtävien täyttämättä jättäminen eivät aina tuo pitkäaikaisia säästöjä vaan saattavat pahimmillaan jopa nostaa kustannuksia tulevaisuudessa. Olemme vahvasti sitä mieltä, että silloin kun hihnassa on löysää, se täytyy keriä hitaasti eikä tavoitella pikavoittoja, koska silloin hihna saattaa katketa ja sen uudelleen punominen viivästyttää taas välillisesti kaikkea mihin se on kosketuksissa. Tässä kuten elämässä muutoinkin, yleensä parhaiten pärjäävät ne, joilla on kärsivällisyyttä ja suurimpia häviäjiä ovat vastaavasti he, jotka hätiköivät. 

Juuri tulleen tiedon myötä myös Keusote suunnittelee aloittavansa yt-neuvottelut lomauttaakseen  henkilöstöään. Toivomme todella, että jos tähän päädytään, huomioidaan ja tehdään kaikki tarvittava, ettei nämä toimenpiteet vaikuta liiaksi palveluiden saatavuuteen tai laatuun, sillä suunniteltu lomautuspäivien määrä vastaa 18 kuukauden työmäärää eikä näitä töitä saisi tuona aikana kukaan muu lomautetun sijasta tehdä. Lyhyt aikainen säästö voi siis kostautua suurempana kustannuksena tässäkin tulevaisuudessa. 

Jäimme myös miettimään mitä on tapahtunut verraten edelliseen vuoteen, kun työympäristön turvallisuus on silmin nähden jopa ylikorostuneesti parantunut. Muistamme edellisestä henkilöstökertomuksesta kohdat, joissa henkilöstö kertoi mittavista määristä epäkohtia ja vaarallisia tilanteita ja samalla sen, ettei näille oltu tehty mitään. Onko nämä kaikki epäkohdat laitettu kuntoon vai selittääkö korona ja läsnäolottomuus tämänkin? Vai miksi työnantaja ei näitä edelleenkään itse kirjauta kertomukseen? 

Kertomuksen lopusta saammekin lukea henkilöstön edustajien näkemyksiä ja sieltä löytyy totuus tästäkin: Vuonna 2020 Järvenpään kaupungin henkilöstö teki yhteensä 745 työturvallisuusilmoitusta. Suurin osa (679 kpl) ilmoituksista on tehty Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelta. 62 % ilmoituksista vaaratyyppinä oli merkitty väkivalta tai uhkatilanne, epäasiallinen kohtelu. Valitettavasti osassa työyksiköitä työturvallisuusilmoituksia ei tehty lainkaan ja osassa työyksiköitä edelleen liian korkealla kynnyksellä. Lisäksi 20 % ilmoituksista jäi vuonna 2020 käsittelemättä ja noin puolessa ilmoituksia esihenkilö ei ollut määritellyt toimenpiteitä. 

Työnantajalla on velvollisuus henkilöstönsä suojaamiseen ja toivomme nyt todellista ryhdistäytymistä tämän suhteen. Saisimmeko kuulla uudelleen sen vastauksen, mikä oli syynä jo viime vuonna siihen, että miksei näihin ilmoituksiin oltu reagoitu? 

Myös etätyö pandemian vallitessa liittyy työntekijöiden suojaamiseen mutta normaalia läsnäoloarkea ei saisi näin unohtaa.  Katsomme myös, tässä kohtaa, että työnluonteen näin merkittävästi muuttuessa velvollisuus on niin laaja, että se ulottuu myös työnteon ergonomisiin tekijöihin. Ergonomiasta huolta pitämällä, voidaan säästää merkittäviä summia sairaspoissaoloista ja työn tehokkuus on parempi. Toivomme työnantajaa pohtimaan erilaisia ratkaisuja ergonomian parantamiseksi etätyöntekijöillä niin, että työnteon ergonomiset puitteet ja periaatteet ovat mahdollisimman yhdenveroisia riippumatta työn tekopaikasta. Työnantajan on otettava laki yhdenveroisuudesta ja työturvallisuudesta huolehtimisvelvoitteineen tosissaan. 

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa toimimaan ja puuttumaan työolosuhteisiin. 

Työterveyshuoltoyhteistyötä ohjaa palvelusopimus ja sen painopiste on lakisääteisessä ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa eli toisin sanotusti siis lakisääteisessä velvollisuudessa eli minimissä. 

Monen kriisin vaikutukset ja kustannukset näkyvät vasta kriisin väistyessä. Tähän toivoisimme kaupungin nyt kiinnittävän erityistä huomiota. Henkilöstön oireilu koronapandemian suhteen saattaa konkretisoitua vasta kun palaamme niin sanottuun normaaliin tai uuteen normaaliin ja henkisesti sekä fyysisesti irrottaudumme kriisiajasta. Se miten työyhteisö toipuu, on paljolti työnantajan toimista kiinni ja siis niistä panostuksista, joita ollaan valmiita sen teen tekemään. Kysymmekin, onko henkilöstöllä tarpeeksi palveluita käytössään tässä muutoksessa? 

Koronalla on varmasti tekemistä myös koulutuspäivien kehityksessä mutta toivomme, että kaupunki motivoi henkilöstöään kouluttautumaan tilanteessa kuin tilanteessa ja ennen kaikkea luo puitteet sille riittävän henkilöstöresurssin kautta. 

Ryhmämme haluaa kiittää kaikkia kaupungin työntekijöitä rooliin katsomatta, upeasta suoriutumisesta globaalin kriisin keskellä! 

Te olisitte voineet jäätyä tilanteessa, jossa moni koki hetkittäin epäuskoa ja voimattomuutta mutta rautaisella ammattitaidolla piditte narut käsissänne. ilman sitä emme olisi tässä nyt ehjänä yhdessä suunnittelemassa tulevaa!