Kunnallinen päätöksenteko perustuu kuntalakiin sekä kunnan hallintosäännön määräyksiin.

Perusäännökset esimerkiksi valtuuston kokoontumisesta löytyvät kuntalaista, mutta muiden toimielinten kokousmenettely perustuu pääosiltaan juuri hallintosääntöön kirjattuihin määräyksiin. Hallintosääntö ohjaa siis kunnan toimintaa.

Se on asiakirja, joka ohjaa kunnassa ylintä päätösvaltaa, strategisista linjauksista sekä taloudellisesta toiminnasta vastuussa olevan Valtuuston sekä sen alaisten toimielinten toimintaa. Hallintosäännön määräyksiä on noudatettava myös kunnan hallinnossa.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on pääsääntöisesti tyytyväinen nyt hyväksyttävään hallintosääntöön. Sitä on tehty niin yhteistyössä muiden ryhmien, toimielinten kuin virkamiestenkin kanssa, mutta pohdittu omassa ryhmässä myös niitä erityisiä linjauksia, joita juuri sosialidemokraattinen tapa tarkastella asioita, kuten oikeudenmukaisuus, avoimuus, tasapuolisuus, yhdenvertaisuus sekä demokratian toteutuminen on hallintosäännön tarkastelussa edellyttänyt.

Haluamme nostaa esiin vielä eräät hallintosäännön muutokset, joihin ryhmämme on erityisen tyytyväinen:

Kyselytunti

Avoimuus kunnallisessa ja poliittisessa päätöksenteossa edellyttää sitä, että valtuutetuilla on mahdollisuus saada tietoa ajankohtaisista asioista ja niistä voidaan myös käydä keskustelua valtuustosalissa.

Tästä syystä nostimme hallintosäännön valmistelussa voimakkaasti esille nykyisen kyselytuntiformaattimme toimimattomuuden. Pidimme sitä nykyiseen hallintosääntöön kirjoitettuna liian jäykkänä. Valtuuston kyselytunnin kehittämistä tutkittiinkin tarkasti prosessin aikana sekä benchmarkattiin muissa kunnissa oleviin hyviin käytänteisiin.

Yhteisellä työskentelyllä päädyttiin lopulta kaupunginhallituksessa niin sanottuun Hyvinkään malliin, jossa kyselytunnilla esitetyistä kysymyksistä on myös mahdollista käydä keskustelua. Katsomme, että Hyvinkään mallilla toteutettu valtuuston kyselytunti on tervetullut muutos.

Lähetekeskustelu valtuustoaloitteista

Toinen ryhmämme pitkään toivoma muutos, joka uudistetussa hallintosäännössä nyt toteutuu, on valtuustoaloitteiden käsittelyn kehittäminen. Tähän asti aloitteet on kokouksissa jätetty esityslistan ulkopuolisina asioina, eikä niistä ole ollut mahdollista käydä lähetekeskustelua. Jatkossa aloitteet jätetään ja esitellään valtuuston asialistan vakiomuotoisessa asiakohdassa ”Uudet valtuustoaloitteet”. Tässä yhteydessä aloitteista on myös mahdollista käydä lähetekeskustelua ennen niiden lähettämistä eteenpäin valmisteluun.

Muutoksen seurauksena valtuutetuilla on mahdollisuus evästää aloitteen myöhempää käsittelyä – tai kertoa miksi valtuutettu on allekirjoittanut aloitteen tai jättänyt sen allekirjoittamatta. Tämä on arvokas muutos.

Valtuustoaloitteet kumpuavat usein kuntalaisten kanssa käydyistä keskusteluista tai luottamushenkilöille tulleista viesteistä. Tällaisessa muodossaan , joka hallintösääntöön on aloitekeskustelusta nyt kirjattu, antaa se aloitteelle suurempaa painoarvoa sekä perustella ja taustoittaa aloitetta ennen sen eteenpäin menemistä. Näin valtuustoaloitteet saavat arvoisensa käsittelyn jo niiden tekemisen yhteydessä.

Vaikka olemmekin hyvin tyytyväisiä uudistettuun hallintosääntöön, on vielä eräs asia, jota toivomme valtuustoryhmänä sisällytettäväksi hallintosääntöön. Tätä muutosta ei aiemmassa käsittelyssä hyväksytty.

Kyse on kaikkien vaikuttamistoimielinten tasapuolisesta mahdollisuudesta osallistua valtuuston ja lautakuntien kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Tällä hetkellä tämä mahdollisuus on vain nuorisovaltuuston valitsemilla edustajilla, mutta ei vammaisneuvoston ja eläkeläisneuvoston.

Laki määrittelee kunnassa kolme vaikuttamistoimielintä: näitä ovat nuorisovaltuusto, eläkeläisneuvosto sekä vammaisneuvosto, joiden kokoonpanosta, asettamisesta sekä toimintaedellytyksistä päättää kaupunginhallitus. (kuntalaissa eläkeläisneuvostosta käytetään termiä vanhusneuvosto)

Lainaan seuraavassa vaikuttamiselimiin liittyviä määräyksiä sekä lain velvoitteita Kuntaliiton sivuilta:

Kuntalaki edellyttää, että kunnanhallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttamisryhmä, ikääntyneiden väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto sekä vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vammaisneuvosto.

Vaikuttamistoimielimet ovat siis edustamansa väestöryhmän vaikuttamis- ja kuulemiskanavia. Eivät siis toimielimiä tai poliittisia vaikuttajia. Tyypillisimmillään vaikuttamiselimet osallistuvat päätöksentekoon aloitteillaan ja lausunnoillaan.

Edellä mainituilla vaikuttamistoimielimillä on merkittävä rooli kunnissa. Niille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan vaikutusta heidän edustamiensa väestön tarvitsemien palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan myös osallistumiseen sekä kuulemisen kehittämiseen.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on hallintosäännön valmistelun alusta alkaen edellyttänyt, että kaikilla näillä kolmella lakiin kirjatulla vaikuttamiselimellä tulee olla mahdollisuus tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti osallistua ja tulla kuulluksi kehittämisessä.

Tästä johtuen olemme ajaneet tätä myös kirjaukseksi hallintosääntöön. Emme valitettavasti ole saaneet asiaan vastakaikua muilta ryhmiltä. Emme siis puhu sidosryhmistä, jotka kaikki tulee olla mukana osallistuvassa päätöksenteossa, vaan tunnistamme nämä kuntalaissa tasa-arvoisina mainitut vaikuttamiselimet.

Perusteluina olemme kuulleet, että ikääntyneet ja vammaiset voivat asettua ehdolle vaaleissa ja tulla kuulluksi sitä kautta. Perustelussa kuitenkin unohtuu se, että lakiin kirjatut vaikuttamiselimet eivät ole poliittisia toimijoita. Ne ovat erikseen ja vievät asioita eteenpäin oman ideologiansa kautta.

Eläkeläisneuvosto, vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto ovat poliittisesti sitoutumattomia toimijoita, jotka tarkastelevat avoimesti, läpinäkyvästi sekä yhdenvertaisesti kaikkien omaan vaikutusryhmäänsä kuuluvien kansalaisten tai yksittäisen kuntalaisen asiaa. Ottaen huomioon myös heikommassa asemassa olevat.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on huolissaan siitä, että näitä toimijoita ei nähdä tasavertaisina toimijoina uudessa hallintosäännössä ja tästä syystä esitämmekin seuraavaa:

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän muutosehdotus hallintosääntöön 27.5.2024

Hallintosäännön pykälä 90 Läsnäolo kokouksessa muutetaan seuraavaan muotoon (muutokset punaisella):

”Kaupunginhallituksen jäsenillä sekä nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja eläkeläisneuvoston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksissa. Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja eläkeläisneuvoston puheenjohtajalla ei kuitenkaan ole läsnäolo-oikeutta valtuuston suljetussa kokouksessa.”

Ja vastaavasti hallintosäännön pykälä 126 Läsnäolo kokouksessa muutetaan seuraavaan muotoon kohdan kolme osalta (muutokset punaisella):

”3. palvelualuelautakuntien sekä johtokuntien kokouksessa nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja eläkeläisneuvoston valitsemalla edustajalla, paitsi silloin, kun käsiteltäviin asiakirjoihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja.”

Perustelut:

Tällä muutoksella mahdollistetaan vammaisneuvoston ja eläkeläisneuvoston edustajien osallistuminen valtuuston ja palvelualuelautakuntien kokouksiin yhdenmukaisesti nuorisovaltuuston edustajien kanssa. Vastaava käytäntö on jo käytössä esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen toimielimissä. Katsomme, että vaikuttamistoimielimiä pitäisi kohdella yhdenmukaisesti edustajien läsnäolo- ja puheoikeuden osalta.