Pirjo Komulainen: Ryhmäpuheenvuoro talousarvion 2019 lähetekeskustelussa

Etusivu

Demareiden ryhmäpuheenvuoro talousarvion 2019 lähetekeskustelussa maanantain 27.8.2018 valtuustossa.
(laatinut valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Komulainen)

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!

Demareiden valtuustoryhmässä käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu talousarvion alustavasta kehyksestä. Esityslistan mukana tullut valmistelumateriaali on varsin niukka, mutta ehkä juuri siitä johtuen se ei rajoittanut ryhmämme keskustelua liikaa. Tässä siis alustavia ajatelmia kehyksestä, jotka varmasti jäsentyvät ja jalostuvat käsittelyprosessin edetessä.

Aluksi keskustelimme varsin pitkään yleisesti kaupungin taloudesta, velasta ja investoinneista. Totesimme, että sote- asioiden siirtyminen kuntayhtymään vie budjetista suuren osan kuntayhtymän päätettäväksi ja tuo mukanaan uudenlaisia riskejä, jotka meidän on huomioitava. Totesimme, että jos ja kun kuntakentän rakenne muuttuu ratkaisevasti, voi velka muuttua veljestä velipuoleksi. Siksi meillä tulee olla pidemmän tähtäimen velanhoitosuunnitelma, jossa ennakoidaan tulevat muutokset kuntien rakenteessa ja myös riskit korkojen muutoksien yhteydessä. Kysyisimmekin hallinto- ja talousjohtaja Antti Peltolalta, onko meillä tällainen suunnitelma ja tullaanko se esittelemään valtuustolle?

Taloudellisiin muutoksiin varautumisessa pidämme tärkeänä, että Järvenpää on kasvava ja kehittyvä kaupunki, jossa verotulot nousevat ja olemme valmiita käyttämään rohkeita ja ennakkoluulottomia keinoja niin elinkeinoelämän kuin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Kuntataloudessa on pystyttävä erottamaan investoinneista ja toimeliaisuuden ylläpidosta johtuva velkaantuminen ”syömävelasta”.  Investointien toteuttamiseksi otettu velka lisää vaurautta ja edistää tulevien sukupolvien hyvinvointia. Velanoton kasvuvauhtiin on kuitenkin suhtauduttava vakavasti, ei pelotellen mutta ei myöskään siihen sinisilmäisesti suhtautuen.

Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut ovat tulevaisuuden sivistyskaupungin palvelutuotannon keskiössä. Järvenpää-opiston tulevaisuus osana kaupungin sivistyspalvelujen kokonaisuutta täytyy mielestämme arvioida huolellisesti. Nyt opiston asemaa ja palveluja on heikennetty eri yhteyksissä tehdyillä säästöpäätöksillä (kurssitarjonta, painetun esitteen jako). Kyse on euromääräisesti pienestä toiminnosta, mutta kuntalaisille tärkeästä. Lähtökohtana tästä eteenpäin tulee olla se, että leikkaukset Järvenpää -opiston osalta on nyt viety loppuun asti. Opiston kehittämisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saattaa valtuuston tietoon kehittämistä ohjaava strategia. Ilman sitä on liian helppo pikku hiljaa supistaa opiston toimintaa. Kurssitarjontaa voisi esimerkiksi laajentaa ja kohdistaa mm. erityisryhmille unohtamatta tärkeää kokemusasiantuntijoiden koulutusohjelmaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon siirtyminen kuntayhtymään tuo mukanaan huolen sote- asiantuntijuuden ”katoamisen” kaupungin omista hyvinvointi- ja terveyden edistämisen palveluista. Miten käy esimerkiksi seniorineuvonnan ja matalan palveluille? Miten kokemusasiantuntijoiden? Sen tiedämme, että JUST on ja pysyy Järvenpäässä, mutta epäselvää vielä on, miten kaupungin vastuulle jäävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jatkossa hoidetaan? Onko tulevassa budjetissa huomioitu tarvittavat resurssit ja kustannukset? Mikä tulee olemaan lautakuntarakenne näissä asioissa? HyTe -asioissa tulisi mielestämme olla oma lautakunta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyy vahvasti kaupunkilaisten osallisuus ja sen vahvistaminen. Osallisuuskordinaattorin viran perustamisen aikaistamista tulisikin harkita. Uusi kunta ei ala vasta sote-uudistuksen toteutuessa, vaan jo nyt. Itse asiassa se on pitkälti riippumaton koko soten kohtalosta – osallisuus kunnassa kasvaa siitä riippumatta. Tulevaa osallisuuden toimintamalliakin olisi mielekkäämpää kehittää, kun sille olisi selkeä veturi kaupungin organisaatiossa hyvissä ajoin.

 

Hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen ja kaupungin elinvoimaisuuteen kuuluu oleellisena työllisyys ja sen hoito. Järvenpään työttömyys verrattuna lähikuntiin on selkeästi korkeampi. Työllisyyteen voidaan vaikuttaa perinteisellä elinkeinopolitiikalla JA uudenlaisilla avauksilla/kokeiluilla, toisen asteen koulutuksella ja osaamisen kautta työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisellä jne. Työttömyyden ehkäisyssä on otettava käyttöön myös uusia innovaatioita ja kokeiluja. Näistä hyvä esimerkki on työllisyyskummi -toiminta ja myös salissa nyt kiertävä aloite.

Maakuntauudistus voi pirstaloida pitkäaikaistyöttömien palvelutarjontaa entisestään. Siksi Järvenpään oman työllisyysyksikön toiminta ja tulevaisuus on turvattava. Työttömät tarvitsevat yksilöityä tukea työnhakuun jatkossakin. Pitkäaikaistyöttömistä sanktiomaksut Järvenpäässä ovat noin kolme miljoonaa euroa. Olisiko mahdollista työllistää kaupungin toimesta näitä pitkäaikaistyöttömiä riittävän pitkiksi ajanjaksoiksi, jotta pitkäaikaistyöttömyyden status poistuisi?

Lisäksi pidämme tärkeänä, että kesällä tehty aloite maksuttomasta joukkoliikenteestä nuorille otetaan selvittelyyn pikaisesti, jotta kokeilun aloittamisesta voidaan selvittelyjen pohjalta päättää.

Lasten ja nuorten lautakunnassa on ollut keskustelussa viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus. Haluaisimme tietää, missä vaiheessa tämän asian valmistelu tällä hetkellä on ja onko suunnitelmia maksuttomuuden käyttöönoton ajankohdasta?

Kommentoi