Aloite kirkkovaltuustolle vähävaraisten, lapsiperheiden, ikäihmisten sekä työttömien auttamiseksi

Etusivu

Tiesitkö, että Demarit vaikuttavat myös kirkkovaltuustossa? Kirkkovaltuuston eilinen kokous käsitteli vuoden 2017 tilinpäätöstä. Kirkkodemarit tekivät aloitteen vähävaraisten, lapsiperheiden, ikäihmisten sekä työttömien auttamiseksi.

 

Aloite kirkkovaltuustolle (Emmi Mäkinen ja muut Kirkkodemarit sekä sitoutumattomat)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkkovaltuuston jäsenet!

Olemme kuluneella valtuustokaudella saaneet toistuvasti todeta seurakunnan jäsenmääräkehityksen näyttävän vähintäänkin haasteelliselta tulevina vuosina. Tiedämme koko maata koskevasta syntyvyyden laskusta. Lasku on niin raju, että sitä on verrattu jo sotavuosien tilastoihin.

Sodasta kuitenkin selvittiin ja Suomi nousi. Nousun tekijöinä oli sitkeät suomalaiset mutta myös seurakunta luoden uskoa ja toivoa tulevaan.

Tämä usko ja toivo puuttuu nyt monilta Järvenpäässäkin.

Hallitus on toimillaan synnyttänyt suomalaisille aivan uuden mittaluokan avuntarpeen. Se on heikentänyt heikoimpiemmekin mahdollisuutta vaikuttaa omaan taloudellisen tilanteeseensa. Tämän heikentymisen kautta nuoret aikuisemme eivät voi enää suunnitella edes omaa huomistaan, ei työn eikä taloudellisen aseman suhteen. Nämä nuoret ovat kuitenkin niitä, joiden varassa me kaikki olemme tulevaisuudessa. He ovat samalla myös niitä, joista moni toivoo perhettä ja pysyvyyttä elämäänsä. Tätä ei nyt heille suoda, vaan kaikki hallituksen toimet takaavat epävarmuuden vahvistumisen ja näin vaarantavat koko kansakunnan hyvinvoinnin.

Ei nuori, jolla ei ole työtä, ei pysyvää toimeentuloa eikä mahdollisuutta omaan asuntoon näiden johdosta, voi perustaa perhettä. Ei vaikka kuinka haluaisi.

Tämän hetkinen arvio on, että kirkon verotulot lähtevät jyrkkään laskuun vuonna 2025.

Jäämmekö odottamaan tämän tapahtumista vai ryhdymmekö töihin sen minimoimiseksi?

Kävimme viimeksi henkilöstöstrategianluonnin yhteydessä läpi kirkkoon kastettujen määrää. Todennettavissa oli selkeästi, että yhä useampi seurakuntalaisistamme kastetaan vasta aikuisiällä.

Olemmeko tyytyväisiä tähän?

Kun työstimme ryhmissä ideoita henkilöstöstrategiaa varten, en voinut olla huomaamatta reaktiota yhdellä papereista olleeseen toiveeseen, nimittäin jäsenhankintakoulutuksen järjestämisestä henkilökunnalle.

Nykymaailma ei makaa kuten aika ennen. Mikään organisaatio, järjestö, liike, liitto tai puolue, ei saa uusia jäseniä muutoin kuin pyytämällä. Ei seurakuntakaan.

Ammattiliitot saavat jäseniä erilaisilla kampanjoilla ja jäsenten itsensä värvääminä.

Puolueisiin saadaan jäseniä poliittisilla onnistumisilla, asiakampanjoilla sekä pyytämällä.

Kirkko saa jäseniä vain seurakuntaan syntymisen kautta.

Olemme tyytyväisiä tähän?

Me kirkkodemarit emme aio istua aloillamme voivottelemassa. Me kirkkodemarit haluamme tehdä asialle jotain.

Tästä syystä esitämme, että seurakunnan talousjohtaja aloittaa välittömästi selvitykset siitä, miten seurakunta voi käyttää tilinpäätöksessä jo toistuvasti näkyvän merkittävän ylijäämän palauttamiseen seurakuntalaisten hyväksi.

Kirkon pääasiallinen tehtävä ei ole, eikä voi olla omaisuuden kartuttaminen.

Kirkon pysyvänä tehtävänä on nyt ja tulevaisuudessakin vastuu lähimmäisestä ja seurakuntalaisten tarpeisiin vastaaminen.
Sitä vastuuta täytyy nyt uskaltaa kantaa aikaisemmasta poikkeavilla toimilla. Ihmisten ahdinko on kuultava ja heitä on autettava.

Esimerkkeinä selvitettäviin toimintatapoihin esitämme:

– Kastelahja; on selvitettävä, onko seurakunnalla mahdollisuutta antaa uudelle kastettavalle tai hänen perheelleen rahallista lahjaa, ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muihin sosiaalitukiin?

– Kastelahja; mikäli rahallista lahjaa ei voida hyödyttävänä antaa, laajennetaan selvitys koskemaan ruokakauppojen lahjakortteja.

– Rippikoulukustannusten merkittävä laskeminen perheille; on laskettava pystysikö Järvenpään seurakunta tarjoamaan nykyistä selkeästi edullisemmin rippikoulun?

– Vähävaraisten ja työttömien hyvinvointi ja toimeentulo; on selvitettävä, kuinka paljon enemmän voimme tukea muun muassa ruoka-avun puitteissa kaikkein heikoimpiamme ja voimmeko edistää työttömiemme uudelleen työllistymistä, järjestämällä erilaisia tarpeellisia koulutuksia maksutta (hygieniapassi, tulityökortti, anniskelulupa ym…)

– Seurakunta työllistää nuoria usein kesätöihin mutta voisiko se muutoinkin työllistää työttöminä olevia nuoria erilaisiin avustaviin tehtäviin esimerkiksi vahtimestarien, keittiön tai hautausmaalla tai puutarhapuolella työskentelevien avuksi?

– Ikäihmisten personoitu tuki muiden palveluiden viidakossa; kunta tarjoaa paljon palveluita ikäihmisillemme mutta tavoittaako nämä palvelut oikean kohderyhmän parhaalla mahdollisella tavalla? on selvitettävä, olisiko seurakunnalla mahdollisuutta osallistua ja parantaa näiden palveluiden ja palvelua tarvitsevien kohtaamista sekä tuoda tähän yhteyteen hengellistä tukea osana kokonaisuutta?

Kommentoi